Emme varmaan ole ainoa perhe, jossa toisinaan kyllästytään ainaiseen jauhelihaan. Onhan se toki helppo ruoka-aine, mutta ei pidemmän päälle kovin terveellinen ja helposti siihen kyllästyy. Olemme siitä onnellisessa asemassa, että lapsemme ei ole nirso ruuan suhteen. Hän syö valkosipulia kanssani enemmän, kuin jopa isänsä. Me perheen naiset ajattelemme valkosipulin kohdalla ”more is more”. Lapsi myös jakaa esimerkiksi rakkauteni sitrushedelmiä kohtaan, sitruunaa voi täten syödä ihan sellaisenaan, pala palalta. NAMNAM. Meidän perheessä ainoa nirso on välillä perheen isä.

No, mutta asiaan. Koska meillä tosiaan syödään vähän kaikkea laidasta laitaan, uskalsin kokeilla linssibolognaisea perinteisen sijaan. Valmistus oli naurettavan nopeaa ja lopputuloskin herkullinen! En toki oikein usko,että löytyy pastaruokaa, josta lapsemme kieltäytyisi, joten ei ollut yllätys, että tämäkin ruoka hyväksyttiin. Uskon, että monissa muissakin perheissä tämä ruoka uppoaa hyvin. Monestihan lapset saattaavat jopa yllättää, eikä pidä heti ajatella, että: ”Tuskin hän tuota syö”.

Tarvitset:
Täysjyväpastaa

Linssejä n. 1-2dl raakana
Valkosipulia maun mukaan
Sipulia 1kpl
Öljyä
Tomaattipyreetä 1tlk
Basilikaa maun mukaan
Suolaa
Mustapippuria
Paprikajauhetta
 
+ halutessasi ruokakermaa ja chiliä

Kuullota sipulit öljyssä, lisää tomaattipyree ja basilikaa, sekä muut mausteet. Huuhtele linssit ja lisää seokseen. Anna kypsyä kannen alla n. 5-10minuuttia, tai kunnes linssit ovat pureskeltavan kypsiä. Keitä spagetti ja annostele lautaselle kastikkeen kanssa. Ripottele hieman basilikaa päälle ja halutessasi myös hitusen fetaa. Meillä ei sattunut olemaan basilikaa, joten kaivoin pakkasesta hieman persiljaa, ja sekin jokseenkin sopi silti hyvin tuohon.

Nauti ja ota kiitokset vastaan perheeltäsi!

Vielä viikko, pari sitten meillä oli rytmit aivan päälaellaan. Kaukana olivat silloin ne ajat, kun lapsi meni klo 19 nukkumaan ja heräsi ennen klo 7 aamulla. Jos lapsi olisi saanut päättää, olisi hän herännyt vasta klo 11, ja mennyt nukkumaan keskiyöllä. Kun sitten ajatus päiväkodista tuli todelliseksi, täytyi tosissaan alkaa muuttamaan rytmiä. Aikaisemmin tuntui, että mikään ei saa väsymään tuota lasta. Mutta nyt, luojan kiitos, asiat ovat jälleen järjestyksessä. IHANAA.

Ja nyt, jos koskaan, aion pitää aikatauluista kiinni kynsin ja hampain. Kun tyttö oli pienempi, saattoi jotkut hieman ihmetellä ”armeijatyylistä” kellottamistani aikataulujen, päivärytmin suhteen. Erään toisen äidin kanssa keskustellessani kävi ilmi, että hänkin oli saanut ihmettelyjä osakseen. Ihmeteltiin, että miksi kotiäidit pyörittävät aikatauluja, jotka menevät yksiin päiväkotilasten kanssa. No, ehkä siksi, että silloin homma todellakin TOIMI. Noustiin aina samaan aikaan ja syötiin, sekä ulkoiltiin samaan aikaan. Tärkein kaikista, että mentiin myös nukkumaan aina samaan aikaan. Jotenkin nuo hämmästelyt saivat löysäämään aikataulutusta, kunnes se meni sitten jo ihan vinksin vonksin ja mimmi olisi vaan halunnut valvoa aamusta aamuun. Tilanne oli aika kaoottinen. Onneksi meidän ”syyskuisten” mammaryhmästä sai facebookissa vertaistukea, sillä löytyi muutama muukin lapsi, joiden rytmit olivat heittäneet katalasti häränpyllyä. Mielenkiintoinen sanonta muuten? Mistä lie peräisin.

Mutta tänään meillä ei ole kiire yhtään mihinkään. Koko päivä näyttää tyhjältä tyhjyyden perään. Mutta koska huomenna on päiväkotipäivä, nousin ylös klo 05, samaan aikaan, kuin Jasse herätessään aamuvuoroon. Klo 06 typykkä alkoi heräillä (itse, hallelujah!) päivään mukaan. 06.16 olimme jo suorittaneet aamupesut, olimme molemmat päivävaatteissa ja nauttimassa aamupalaa.
Täydellistä. Huomenna meidän täytyy olla bussipysäkillä klo 06.57, joten tällainen rytmi on todella tarpeen. Hieman toki jännittää, että miten tulen jaksamaan töissä, kun joudun heräämään jo näin aikaisin, vaikka työt alkavat vasta melkein neljän tunnin kuluttua heräämisestä, ja kotona tulen olemaan vasta myöhään illalla. Mutta eiköhän siihen totu, eikä onneksi aivan klo 5 tarvitse silti vielä kömpiä ylös sängystä, kunhan alan edes availla silmiäni ja pohtia aamukahvin keittoa.Täytyy mennä itsekin ajoissa nukkumaan, eikä roikkua puhelimella tunti tolkulla vielä peiton alla. Pää tyynyyn äiti! Vahtisipa joku meidän vanhempienkin nukkumisia.
Pidän tärkeänä rauhoittaa näinkin aikaiset herätykset lapselle. Kuka tahansa on kiukkuinen aamulla, jos on kamala kiire ja hoputetaan syömään ja pukemaan ulkovaatteita. Varmasti suututtaa. Pyrin siihen, että lapsi saa rauhassa heräillä ja ehtii katsoa edes yhden jakson lastenohjelmia aamutoimien lomassa. Toki tulee varmasti aamuja, kun nukutaan pommiin ja täytyy juosta. Mutta ainakin tuohon tahdon pyrkiä. Kotona onneksi riittää nopea pussismoothie, kun päiväkodissa on ensimmäisenä ohjelmassa aamupala.

Mutta ihaninta kaikessa on se, ettei typyn tarvitse mennä päiväkotiin joka päivä. Eikä joinain kuukausina edes joka viikko. Saa pieni välillä kunnollakin levätä ja rauhoittua. Vaikka onhan päiväkodissa (ainakin vielä) kuulemma kivaa ja saa leikkiä paljon monien muiden lasten kanssa.

Saa nähdä, miten ehditään huomenna siihen bussiin ja päiväkotiin. Jos epäilyttää, miten meidän käy, kannattaa huomenna kurkkia instagramista ”mystoryjen” puolelta tilanteen etenemistä. O-ou.