Hae
Yhtä kuin

Vuokrakaksion eteisen muodonmuutos, osa 1/2

Paljon riittää tekemistä vuokrakaksiossani, yli 60 neliötä täynnä mahdollisuuksia. Olen todella kiitollinen, että olen löytänyt niin mukavan vuokraisännän, että hän antaa minun toteuttaa toiveitani ja visioitani. Meillä onneksi myös ”mätsää” sisustusmaku siinä mielessä hyvin yhteen, että värimaailmoista ei ole tarvinnut yhtään huolehtia. Laastit, höyhenet, mattamustat – kaikki fine.

Tähän alkuun ihanan järkyttävä puhelinkuva eteisen lähtötilanteesta. Eteisessä vallitsee sellainen lämpöisen vaalea värimaailma, ehkä lähellä sellaista kermaisen tai beigehtävän valkoista, jossa siellä täällä kulumaa ja jälkiä. Toivoin saavani toteuttaa eteiseen tehosteseinän, ja sen myös sain.  Tapani mukaan, kärsimättömänä, en vielä irroittanut listoja eteisestä, joten tiedossa on vielä aika paljon loppuun maalaamista ja siistimistä. En silti malttanut olla jo näyttämättä teille tätä muutosta ennen loppuun fiksaamista. Tämä on niin KIVA! Olen muutostani saakka haaveillut tästä ja nyt se on viimein jo melkein kondiksessa. Jos ei nyt lasketa vielä muiden seinien maalaamista ja sitten murheena on myös tietysti 80-luvun palapeili, johon olen luonut sellaisen hyvin hankalan viha-rakkaussuhteen. En tiedä luopuako. Järkikin toki sanoo, että roskiin.. Mutta en tiedä. Pitää sulatella. Se on tiedättekö niin järkyttävä, että on jo jopa aika cool. Jollain kieroutuneella tavalla.

Ison maton kanssa kävi niin, että tilasin sen alun perin toisesta paikasta ja odottelin turhaan peräti kuukauden sitä. Lopulta pyysin rahani takaisin ja tilasin tuon Ellokselta, parissa päivässä sain sen kotiovelle. Huoh, olisimpa heti tilannut sieltä. Toki maton hinta oli ehtinyt myös pudota mukavasti odottelun aikana ja lopulta sainkin sen lähes puoleen hintaan. Ei huono. Taulu puolestaan löytyi joskus parilla eurolla kirpparilta (löytö!) ja kuvastaa hyvin musiikkimieltymyksiäni ja kertoo täten asukkaasta kivasti kättelyssä.

Penkki on RUOKO Designen ja sain sen serkultani ja tädiltäni tupaantuliaislahjaksi – olen siitä hyvin kiitollinen. Serkkuni oli nähnyt tuon penkin jo aikoja sitten asuntomessuilla ja heti ajatellut, että se näyttää aivan minun tyyliseltäni. Miten oikeassa hän olikaan! RAKASTAN sitä. Penkin paketissa oli myös lappu, jossa lueteltiin käyttötarkoituksia sille, yksi niistä oli ”hipsteröintiin”.

    Paljon riittää tekemistä, siistimistä ja fiksaamista – mutta matka on ainakin jo alkanut. Haaveile 3 kuukautta, toteuta parissa tunnissa.

Valehtelisin jos väittäisin

Remonttini alkoi marraskuussa ja silloin ajattelin, että kyllähän minä tämän kaksion laitan kondikseen viikossa tai parissa. Voi miten väärässä olinkaan. Etanavauhdilla edetään. Valehtelisin, jos väittäisin kaiken sujuneen nopeasti ja sulavasti. Kaikkea muuta ja vähän vielä enemmänkin.

Elämä tällaisen ihan pienenkin pintaremontin keskellä on melkoista. Hatun noston paikka kaikille niille, jotka painivat oikeasti isojen remonttien keskellä. Tavoitteeni on kokoajan ollut se, että kaikki huonekalut voivat pysyä remontista huolimatta paikoillaan. Toki silloin, kun alan maalaamaan – täytyy ainakin matot rullata paikoiltaan ja mahdollisesti siirtää jotain huonekaluja kuitenkin. Tahdon kuitenkin, että tyttö pystyy leikkimään koko tämän ajan suhteellisen normaalisti leluillaan olohuoneessa ja voidaan katsoa telkkaria sohvalla löhöillen. Sohvaa ei onneksi tarvitse yhtään varoa, sillä se on vain väliaikainen. Mitä huonompaan kuntoon se menee, sitä suuremman paineen saan löytää meille uuden ja kivan. Hah! Harmi, että kivat maksavat yleensä aika törkeästi. Möhh

Se kuitenkin auttaa tässä kaikessa hieman, että olen asettanut itselleni takarajaksi remontille helmikuun loppupuolen, jolloin pidän myös pienimuotoiset tupaantuliaiset pienelle joukolle ystäviäni. Painetta, painetta! Ilman deadlinea olisin tässä samassa tilanteessa varmaan ensi joulunakin. Tuntuu, että tämä remppaaminen kuvastaa muutenkin sieluani tällä hetkellä.

Mutta jos rehellisiä ollaan, niin fiilis on aika usein esimerkiksi listaa repiessä: ”Oispa kaljaa”