Muutama viikko sitten lähdettiin tyttäreni kanssa kahdestaan viettämään viikonloppua Omena-hotellissa Tampereella. Joku saattaa ihmetellä, että miksi mennä omassa kaupungissa hotelliin, mutta joskus se kannattaa – usko pois! Jos et ole koskaan nähnyt kaupunkiasi turistin näkökulmasta, voit menettää paljon. Liikaa! Voin vain suositella ihan jokaiselle tällaista roolinvaihtoa vapaalle omissakin ympyröissään. Omenat ovat kotimaisia, kivoja ketjuhotelleja jotka tarjoavat hyvät puitteet nukkumiselle keskustassa, joka tarjoaa varmasti muut tarvittavat elämykset reissuihin. Toki tällä kertaa me päädyttiin keskittymään olennaiseen, eli toisiimme.

Viime kesänä tehtiin ensimmäinen hotellireissu tyttäreni kanssa kahdestaan. Hän jaksoi (ja jaksaa yhä) muistella sitä viikottain niin innostuneena, että pakkohan sitä oli jälleen ottaa ja lähteä viettämään laatuaikaa kahdestaan. Nykyään kun olen pitkiä päiviä töissä, jää yhteinen aika usein liian vähälle ja viikonloppuisin kotityöt vievät huomiosta liian suuren osan. Tärkeintä olisi olla vain yhdessä ilman häiriötä. On sydäntä särkevää ja väärin, kun 3-vuotias sanoo ensimmäisenä herätessään: ”Mulla on ikävä äitiä”.

Aamupäivä vietettiin tytön kanssa mainosvideon kuvauksissa ja tultiin vähän aikaisemmin Omppuun, jo klo 14. Olimme ottaneet aikaisemman kirjautumisen, normaalisti se olisi klo 16. Pientä lisämaksua vastaan saa Omenoissa kuitenkin saavuttua aikaisemmin ja myös kirjauduttua ulos myöhemmin. On myös ihanan huoletonta, kun ei tarvitse avainkorttia lainkaan. Tällainen hattarapää todellakin voisi hyvin unohtaa avaimen tai avainkortin huoneeseen lähtiessään. Koodi kulkee puhelimessa näppärästi mukana. Kävimme heittämässä tytön kanssa reput huoneeseen ja sitten kipaistiin kaupassa. Kaupat ovatkin keskustasijainnin vuoksi aina lähellä Omenoita, kätevää. Tampereella kun astuu Omena-hotellista ulos kadulle, on lähellä kahviloita, K-market ja mm. R-kioski. Rautatieasemalta matkaa hotelliin on vain ehkä juuri ja juuri 100 metriä. Aikaisemmin olen yöpynyt näissä lähinnä ystävien kanssa, mutta oli mielenkiintoista kokeilla Omppua myös lapsen kanssa. Ja hyvinhän se sujui! Mikäli olisimme kaivanneet elämyksiä, olisivat ne olleet vain kävelymatkan päässä, mikä on erittäin hyvä juttu pienten lasten kanssa matkustaessa.

Omena-hotelleissa telkkariin saa yhdistettyä myös näppärästi esimerkiksi YouTuben ja muutenkin oman puhelimensa. Helposti musiikit ystävien kanssa lähtiessä yöelämään, taikka lapselle piirrettyjä. Ihan mahtavaa, harvemmin kun telkkarista tulee mitään erityisen mielenkiintoista katsottavaa valmiiksi. Ompuista löytyy myös mikrot, jääkaapit ja vedenkeittimet. Näin ollen kaupan jälkeen on helppo valmistaa pientä purtavaa ja saa iltapalankin kylmään lapselle. Tätä kaipaan monesti muissa hotelleissa, omaa jääkaappia. Nykyään kun kaikista ei löydä edes baarikaappia, jonne saisi jotain kylmään.

Ainoa asia, jota jo Instagramissakin ehdin pohtia on kertakäyttöisyys. Voisiko Ompuissa mitenkään olla muutamaa oikeaa mukia? Lähtisivätkö ne heti jonkun pitkäkyntisen matkaan tai olisivatko tiskauskulut liian suuret? Aamukahvi olisi kieltämättä maistunut vielä paremmalta oikeasta mukista, mutta maistui se ilmankin toki. Ainahan kahvi kelpaa! Myös jokin lautanen/kulho olisi ollut kiva lisä mikroa käyttäessä. Esimerkiksi karjanlanpiirakan lämmitys ei ole kaikista houkuttelevinta ilman mitään lautasta.. Mutta onneksi eväät voi valikoida niin, että ilman lautasia ja kulhojakin pärjää. Reissussahan sitä kuitenkin ollaan vaan!

  Luettiin kaikessa rauhassa kirjoja, tehtiin kurkku-kasvonaamioita ja hömpötettiin. Niin täydellistä! Milloin itse yövyit viimeksi hotellissa? Pehmoinen ja ihana sänky on Ompuissa taattua luksusta. Välillä on enemmän kuin tarpeen irtaantua kotitöistä ja olla vain. Aina ei tarvitse olla edes suunniteltuna mitään ihmeellistä, joskus on parasta vain olla.

Nämä on sellaisia reissuja, joita tahdon ehdottomasti vaalia tyttäreni kanssa. Toivon, että saan hänet vielä teini-ikäisenäkin houkuteltua äitinsä kanssa matkustelemaan kahdestaan ympäriinsä. Laatuaika on tärkeää. Kun olen tyttäreni kanssa, en tahdo aina murehtia pyykkivuorta. Tahdon hölmöillä ja halia.

Muoviton maaliskuu on täällä! On aika pelastaa maapallo ja tehdä se ihan yksin! No ei.

Eilen starttasi muoviton maaliskuu, ja olen hyvin innoissani asiasta. Yleensä en lähde näihin ”roska päivässä” tai ”porkkanapussi viikossa” -haasteisiin, mutta tämä on sellainen aihe jota olen pohtinut lähes päivittäin tuskaisena. Lähes kaikki ruoka meillä on jotenkin kytköksissä muoviin kotonamme ja se ärsyttää, turhauttaa ja suututtaa. Silti sitä laiskana ja ehkä vähän hinta-haukkanakin tulee aina heitettyä ostoskoriin ne ihanat miniluumutomaatit muovipakkauksessaan ja pyykinpesuaine meillä sekin loistaa yleensä muovipullossaan. Puhumattakaan kaikesta piilo-muovista. Kosmetiikassa ja vaatteissa. Muovia on kaikkialla, eikä sen ostamista varmasti pysty kokonaan välttämään. Silloin olisi hyvä kuitenkin muistaa oikea kierrätys. Harmikseni taloyhtiössämme ei toistaiseksi ole vielä muovin kierrätykselle mahdollisuutta, mutta toivottavasti tulevaisuudessa on. Syyllisyyden taakka painaa niskassani ja tahdon sen pois sieltä. On painettava STOP-nappulaa.

”Viime vuonna valtava määrä suomalaisia innostui ottamaan haasteen vastaan, mutta tänä vuonna laitetaan paremmaksi! Miten käy, jos kokeilet elää ilman turhaa muovia kokonaisen kuukauden? Kokeile! Muoviroskan määrä maailmassa on hälyttävä ongelma: muovia päätyy valtavia määriä kaatopaikoille ja vesistöihin. Suurin osa EU:n muovijätteestä on peräisin kertakäyttöpakkauksista, ja muovintuotannon odotetaan kaksinkertaistuvan seuraavan 20 vuoden aikana. Kierrätyksellä on tärkeä rooli, mutta ensisijaista olisi vähentää turhan kertakäyttöisen muovin kulutusta.

Tavoitteena on nostaa esiin turhan muovin määrä arjessa, jakaa kokemuksia ja vinkkejä tuon määrän vähentämiseksi, sekä vaatia yhdessä suurempaa yhteiskunnallista muutosta. Jokainen on tervetullut!”  / Muoviton maaliskuu – Tapahtuma Facebookissa

EI SUORITUSPAINEITA

En kuitenkaan lähde haasteeseen totaalisena kieltäytyjänä ja hampaat irvessä fanaattisesti. Fakta on se, että täysin ilman muovia on tällä hetkellä mahdotonta elää. Maailmassa tuotetaan vuosittain jopa yli 300 miljardia kiloa muovia. Noin 10% päätyy meriin. 10% liikaa, vai mitä?

Kävimme eilen juuri kaupassa ja kotoamme löytyy melkoisesti muovipakkauksissa olevia asioita, mutta tarkoituksena onkin maaliskuusta lähtien yrittää vähentää muovijätteen määrää parhaamme mukaan. Esimerkiksi vessapaperin hankkiminen ilman muovia on melkoisen haasteellista. En heitä haastetta mäkeen myöskään, mikäli tulee pari lipsumista ja tekee vaan hemmetisti mieli mansikoita – jotka ovat tähän aikaan poikkeuksetta muovisissa pakkauksissa. Eilen kipaisin kaupasta aamupalaa töihin mukaan ja luoja miten naista koeteltiin. Siinä ne mansikat tuijottivat minua niin mehukkaina, että ihan heikotti! Yksi taisi ihan kutsua minua nimeltäkin, vannon! Pidin silti pintani ja laitoin muovirasian kiltisti takaisin hyllyyn, valitsin rasian sijaan mandariinin ja nektariinin ilman muovipussia. Olo oli heti sellainen, että hei pelastan tässä maailman tyypit! Tiedätte varmaan miten mairealta olo tuntuu, kun kieltäytyy kassalla muovipussista ja katsoo tarjoajaa suorastaan halveksuen. Muovipussi – miten rahvaanomaista! Mutta sitten samalla jo asteleekin ostamaan paitaa H & M:n valikoimista. Ristiriita ystäväni, ristiriita. Mutta ne mansikat, ehkä voisin pärjätä tämän yhden kuukauden – 31 päivää – ilman niitä mehukkaita marjoja muovipakkauksissaan. Katsotaan nyt. Pessimisti ei pety.

SUOMALAINEN TUOTTAA NOIN 2,5 KILOA MUOVIJÄTETTÄ KUUKAUDESSA

Päätarkoitus haasteella on herätellä itseäni ja mahdollisesti myös muita, huomioimaan se valtava määrä muovia ympärillämme ja kierrättämään se oikein. Eniten minua mietityttää se, että esimerkiksi kurkkua ei taida saada ostettua tähän aikaan vuodesta ilman muovipakkausta. Meillä ei myöskään ole lähellä puutarhaa, josta voisi käydä ostamassa kurkkuja. Tomaatteja onneksi pystyy ostamaan ilman pakkaustakin. Juusto tulisi ostaa ilman pakkausta palvelutiskiltä, mikäli sitä mielisi syödä jatkossakin. Monia asioita on muutettava, mikäli haluaa haasteessa edes hieman onnistua. Onneksi on myös asioita, jotka ovat jo ennestäänkin reilassa, kuten esimerkiksi kestokassien suosiminen. Tiesittekö muuten, että Ranskassa on kielletty kaupoista muovipussit? Tämä astunee käsittääkseni voimaan viimeistään 2020, jos oikein muistan. Hatun noston paikka! Tällaista lakia voisi ihan hyvin minun mielestäni ajatella myös Suomeenkin. Vai mitä te olette mieltä asiasta?

10 pikavinkkiä muovittomuuteen:

• Sano ei kahviloiden take away -mukeille. Myös näissä on muovia! Ota mukaan oma muki, tai juo kahvilassa kahvisi.
• Sano ei myös vesipulloille. Hanki ihana lasipullo omasta takaa ja tuplaat veden juonnin nautinnon!
• Käytä kestokasseja ja kangaskasseja.
• Kerää heviostokset omaan pikkukassiin, paperipussiin tai biopussiin. Banaanit esimerkiksi EIVÄT tarvitse pussia lainkaan!
• Leivo itse leipää ja muista myös pakastaa sitä, säästät tässä mukavasti rahaakin.
• Suosi kauppahalleja, jos mahdollista. Täten saat ostettua myös juustoa huoletta!
• Suosi puutarhoilta ja tiloilta ostamista, jos mahdollista.
• Jätä ravintoloissa muovipillit ja kannet ottamatta.
• Osta palashampoo ja palasaippua.
• Käytä sähköhammasharjaa, älä yksittäistä muovihammasharjaa.

Haastan sinutkin mukaan tarkastelemaan muovijätteesi määrää maaliskuussa!