Elämääni ei mahtunut kalakeittoa

Ennen kuin minusta tuli äiti, en ollut koskaan tehnyt kalakeittoa ihan itsekseni. Nyt voin sanoa,
että juu, sekin taito onnistuu. Olen aina rakastanut oikein tulista ja eksoottista ruokaa. Elämääni ei mahtunut kalakeittoa.

Äitiyden myötä voisin sanoa, että olen hieman taantunut ihan tavikseksi. Tämä koskee montaakin osa-aluetta elämästäni, mutta varsinkin ruokapuolta. Nykyään emme syö päivittäin tulista ruokaa, ja välillä eksoottisinta mitä pöydästä löytyy, on ketsuppi. Toki jääkaapistamme löytyy paljon kiinalaisia-, ja thaikastikkeita, mutta käytännöllisyys vie usein voiton. On helpompaa tehdä heti iso satsi sellaista ruokaa, joka sopii varmasti kaikille. Makaronilaatikkoa tuunaamme tosin aina. Meillä ei syödä perinteisesti ”munamaidossa”, vaan tilalla on koskenlaskijaa ja runsaasti erilaisia juustoja. Kiitos tästä äidilleni, jolta ensimmäisen kerran sain uudelleen kipinän makaronilaatikkoon, koska hän oli tuunannut siitä niin herkullista.

1,5-vuotiaalle kun en ihan heti lähtisi tunkemaan lautaselle kolmeakymmentä kourallista chiliä, niin usein on helpompaa suosia perinteistä kotiruokaa. Toki taaperotkin voivat jo kaikenlaisia mausteita maistella, muttei ehkä ihan niin tulisia, mihin me vanhemmat ollaan totuttu. Tarkoitan niin tulista, ettei tiedä itkeäkö, vaiko nauraa. Onneksi lapsemme tykkää kuitenkin valkosipulista, joten sitä ei tarvitse jättää pois laskuista ”tavis”-päivinäkään.
Ennen en osoittanut mitään kiinnostusta perinteiseen kotiruokaan, mutta nyt on tulleet tutuiksi kaikki aina ihan sinne kalakeittoon saakka. Moniko muuten teki esimerkiksi juurikin tätä kalakeittoa silloin, kun asui ihan yksin? En osaa kuvitella itseäni moisen touhun vallassa silloin, kun asustelin pienissä yksiöissäni. Yksin tuli tehtyä erikoisempia ruokia, ja öh, ruokakokeiluja myös. Aina ei ehkä mennyt ihan nappiin yhdistelmät, mutta kuitenkin.

Yhtenä päivänä pohdittiin myös Jassen kanssa, että löytyyköhän monia sinkkunaisia, jotka tekevät itselleen kotona uunimakkaraa? Saa ilmoittautua!

Löytyykö muita, jotka ovat löytäneet kotiruuat vasta lapsien myötä?

Tosin yhden asian voin kyllä paljastaa, vieläkään en hallitse, enkä oikein tykkääkään ruskeastakastikkeesta! Kuka muka jaksaa ruskistaa sitä tarpeeksi pitkään? Ei näillä hermoilla. Onneksi lapsemme pitääkin kovasti tomaattipohjaisista kastikkeista. Äidin tyttö.

– Jane