1,5-vuotisneuvola

Meillä oli jo helmikuussa neuvola, mutta varsinainen neuvolalääkäri oli vasta nyt maaliskuussa, kun taaperomme oikeastikin on jo 1,5-vuotias. Eli käytännössä siis vuoden ja kuusi kuukautta.

Etukäteen luin kovasti mitä kaikkea lapsen tulisi tuon ikäisenä jo osata, ja mitä taitoja neuvolassa tuolloin testataan. Monissa kirjoituksissa toistui samat asiat; pallon heitto, kolmen palikan tornin rakentaminen ja esineiden tuonti pyynnöstä. 

Aloin hieman stressata tuota tornin rakentelua, sillä eihän meillä ollut yhtään varsinaisia tornipalikoita, huonot vanhemmat! Buu! Muut taidot meillä olikin jo loistavasti hallinnassa. Toki meillä on ollut kaikenlaisia muita leluja, mistä voi halutessaan tornejakin rakentaa, mutta se on ollut melko vähäistä. Minä sitten yltiöstressimutsina menin ja kävin ostamassa lapselllemme palikoita. Varmasti hän muistelisi ankeaa lapsuuttaan, mikäli en ostaisi hänelle palikoita. No, hän sitten osasi nopeasti rakennella torneja, useammankin palikan, kuin vain kolmen. Halkesimme ylpeydestä.

Ja miten sitten kävikään? Neuvolassa ei testattu tietenkään yhtään asiaa, joista olin etukäteen hikipäissäni lueskellut. Taitaa olla hyvin vaihtelevaa, kaupunki-, ja neuvolakohtaista nämä taitojen testailut. Taas sai katsoa peiliin, ja pohtia, pitäiskö joskus vähän relata.. Hah.
Taaperomme sai kehuja runsaasta sanavarastosta, parin sanan lauseista, ja mm. sosiaalisuudesta. Marakattimme myös juoksi neuvolahuoneeseen, joten neuvolatäti ensimmäisenä nauroikin, että ei varmaan tarvitse miettiä, mitä hän laittaa kohtaan, jossa tiedustellaan taaperon taitoa kävellä. Koko käynti oli oikeastaan leppoisaa jutustelua ja lapsi tutkiskeli samalla hieman leluja. Perus painot ja pituudet luonnollisesti myös katsottiin. Hienosti hän kasvaa ja kehittyy! Pituuttakin oli tullut viime käynnistä melkein 10cm! Huhh. 

Saimme myös olla kaupunkimme ensimmäisiä, joilta kyseltiin myös autismi-testi. Tässä kartoitettiin mahdollisia autismiin viittaavia oireita, joita kuulemma aletaan nyt tarkistella kaikilta lapsilta, jo aivan pieninä. Neuvolatäti onnitteli testin lopuksi, marakattimme suoritui aivan oppikirjamaisesti,
ei ole pienintäkään syytä huoleen! Tuossa testissä nimittäin tervekin lapsi jää kuulemma helposti seurantaan, jos muutamaankin kohtaan tulee rukseja.

Lääkärikäynnillä meni ehkä 5min ja lähinnä kuunneltiin nopeasti sydäntä, keuhkoja ja tsekkailtiin hieman raajoja ym. Todella nopea visiitti ja hyvä, kun ehdimme edes takkia pois ottaa.

Näin ollen voinkin todeta, että kyllä sitä ihminen osaa kehittää stressiä itselleen ihan hölmöistä asioista. Lapsemme on täysin terve ja osaa hurjasti hienoja taitoja. Hyvä minä, hyvä me, hyvä meidän joukkue <3 Vaikka tietysti me tuon tiesimme jo ennestäänkin, mutta onhan se ihan kiva kuulla aina myös neuvolassa.

Pitikö teidän lastenne rakennella torneja, tai heitellä palloja 1,5-vuotis neuvolassa?

– Jane