Hyvästit tulossa – muutto mielessä
0Hyvästit. Kuulostaa aika rajulta? Mutta toisaalta, ei ole hyvä jämähtää paikoilleenkaan ja tehdä niin, kuin on aina tehnyt. Kun johonkin asiaan tottuu, se ei aina ole hyväksi. Stabiili ei ole aina se paras.
Miksi hyvästit?
Tuntuu, että monien vuosien jälkeen on aika nostaa Otavamedialta ja Kaksplussalta kytkintä. Pahaa sanottavaa ei ole ja Kaksplussalla on ollut mukavaa. Nyt kun tyttäremme on jo 3-vuotias, ei ole ajankohtaista kirjoittaa vauvansoseiden tekemisestä, vaippamerkeistä tai kävelemään oppimisesta.
On aika olla taas Janette. Jane. Pysähtyä miettimään mitä mieltä MINÄ olen asioista ja mitä MINÄ tänään opin. Toki tyttö tulee pysymään matkassa vieläkin, mutta kovasti tarkoitukseni on nostaa pääpaino itseeni ja omaan näkökulmaani asioissa. Nousta konttausasennosta jaloilleen. Blogin on aika kasvaa. Kuten bloggaajakollegat tietävätkin, blogit ovat kuin vauvoja. Ensin niitä sylitellään ja ihmetellään, sitten jo arvaamatta alkavatkin ryömiä, kontata – kunnes lopulta nousevat jaloilleen. Se on elämää.
Minne muutto?
Vielä muutamat viikot blogini löytää Kaksplussan alustalta, mutta sitten tulee muutto. Minne? Sitä joudutte jännittämään vielä maaliskuun alkuun saakka, pahoittelen. Uusi koti blogille kuitenkin on jo tiedossa. Muuton aikana tulen kuitenkin bloggaamaan normaalisti ja instagram pyörii normaalisti. Tämä on vain tällainen ennakkovaroitus, että jotain uutta ja uudistumista on ilmassa. Myös blogin osoite tulee muuttumaan ja nykyinen blogiosoite menee piilosille. Mutta kaikki aikanaan, vielä voi klikkailla ihan normaalisti.
Kevät on tällaiselle muutokselle mielestäni todella hyvä aika. Keväällä luontokin herää, ehkä minäkin herään näiden valtavien silmäpussieni ja takkuisen tukkani alta. Kipinä kirjoittamiseen ei ole vuosien saatossa sammunut, mutta uskon, että sitä kipinää on hyvä silti hieman herätellä uudelleen ja laittaa lisää pökköä pesään! Uutta blogikotia odotellessa.
Toivottavasti kevät tietää myös teille kivoja asioita!
Terkuin, ihan minä vaan
Voiko sunnuntai olla koskaan mukava?
Olen ihminen joka inhoaa sunnuntaita. Sunnuntai on täynnä stressiä ja mistään ei osaa nauttia, kun miettii vain, onko vaatteet katsottuna maanantaiksi ja kaikki kunnossa. Selaa kalenteria tuskaisena. Maanantai on paljon mukavampi, sillä silloin ollaan jo arjessa kunnolla kiinni. Ei ahdista kovasti.
Tämä sunnuntai on kuitenkin ollut varsin mukiin menevä. Kävimme koko perhe kuvailemassa lintutornilla, metsässä ja jäällä. Typykin otti oman kameransa mukaan – kuten nykyään aina. Äitinsä tyttö? En voisi olla enää ylpeämpi. Aivopesua ei liene tarpeellista suorittaa valokuvauksen suhteen.
Kun saavuimme kotiin, laitoimme heti takan päälle ja aloin valmistamaan kasvissosekeittoa.
Ei olla tehty sitä kovinkaan pitkään aikaan, joten valinta oli täydellinen. Pikkumimmikin veti jättilautasellisen. Jälkkäriksi herkuteltiin eilen leivotut korvapuustit ja keitettiin kahvit. Aika ällöttävän täydellistä. Sellaista tylsän onnellista elämää. Sellaista, mistä 18-vuotias Jane tuskin olisi haaveillut hirveästi. En usko, sillä hän haaveili aina vain kovasti surffausreissuista Australiaan.
Mutta nyt on hyvä tässä. Äsken katsottiin vilttien alla animaatioelokuva takkatulen loimutessa taustalla. Laitettiin ehkä miljoona tyynyä lattialle ja oltiin siinä kasassa varsin mukavasti. Ei hassumpaa. Ehkä annan sunnuntaille vielä mahdollisuuden ja koetan saada siitä aina näin kivan?
Nyt kuitenkin edessä olisi vielä pyykkien ripustamista kuivumaan ja niiden hemskatin vaatteiden etsimistä huomiseksi. Huomenna on myös aamulla meikäläisellä pieni leikkaus, joten täytyy etsiä mukavat kledjut ylle. Vähän jännittää, mutta kyse on pienestä ja vaarattomasta, joten hyvin se menee. Perusjuttuja, mutta olen vain tällainen stressaaja.
Tsemppiä kaikille tulevaan viikkoon! Ään.. Asenne ratkaisee – you can do it.