Ulkona on melkoisen kylmää, noin -20 ja viima käy. Miten voisi pakkasia sitten hyödyntää? Nyt on toki hyvä tuulettaa petivaatteita, mutta myös tehdä jäätaidetta. Ja vieläpä helposti!

Tarvitset vain hieman mielikuvitusta. Alkuun käy esimerkiksi tyhjät maitopurkit, täytä ne vedellä ja laita jäätymään ulos. Halutessasi voit täyttää ne myös vesiväriseoksella, jolloin saat ihanan värikkään lopputuloksen. Meillä ei sattunut olemaan vesivärejä, joten käytin sormiväriseosta ja se toimi myös hyvin. Mikäli tahdot oikein värikkäitä jääkuutioita, käytä elintarvikevärejä. Lapset tunnetusti rakastavat leikkiä, että värikkäät jääkuutiot ovat esimerkiksi timantteja!

Laitoin itse myös ämpäriin vettä jäätymään. Se lieneekin se perinteisin jäälyhty. Kun ämpärin vesi on jäätynyt, kippaa päälle kuumaa vettä. Tässä on kuitenkin ajoitus tärkeää, muutaman kerran ämpäri onkin jäätynyt liikaa, jolloin kynttilälle ei ole jäänyt koloa.. Oikein ajoitettuna jää irtoaa nätisti ja keskelle jää sopiva kolo kynttilälle. Muistan, että tehtiin näitä paljon äidin kanssa, kun olin pieni. Nyt oli kiva pitkästä aikaa kokeilla leikkiä pakkasilla ja verestää muistoja.

Kuumalla vedellä irtoaa myöskin maitopurkeista hauskat jääpalikat, joista saat rakennettua lyhdyn. Jos kaipaat erikosempaa lopputulosta, koita kaivaa kaapeistasi esimerkiksi erilaisia kakkuvuokia, homma toimii myös niillä! Ehkä ihan tuliterää vuokaa en kuitenkaan käyttäisi, pakkanen saattaa tehdä sille tepposet ja vuoka mennä hieman vinksin vonksin. Näihin jäätaiteiluihin voi myös ujuttaa mukaan ihan mitä tahansa. Servetit toimivat hyvin. Itse ämpäreihin laitoin esimerkiksi kanervia, havuja, tulppaaneja ja käpyjä. Perheessä ehdotettiin myös tytön pehmolelua, eilistä spagettia ja jouluvaloja..

Että tuota, niin. No, makunsa kullakin. Mutta ole avoin ja testaa ihmeessä villeimpiäkin ideoitasi – pidä hauskaa!

Sitten vain nauttimaan kuumasta kaakaosta ja katselemaan ikkunasta tai parvekkeelta teoksia, kun ilta hämärtyy.

Aika ihanaa, arjen pieniä iloja.

Vuosi 2021 tuo mukanaan muutoksia elämäämme. Olen muuttanut elämäni aikana jo yli 10 kertaa, siitä lähtien kun 15-vuotiaana suuntasin heti yläasteen jälkeen Keski-Suomeen opiskelemaan valokuvaajaksi. Ja pisin aika, jonka olen asunut samassa osoitteessa? Voi kuulkaa, en edes tiedä. Ehkä parisen vuotta. Ehkä vähemmän, ehkä enemmän. Reissukissan on vaikea heittää, laskea ankkuria. Ja niinpä meillä on keväällä tiedossa taas muutto!

Toivottavasti toiseksi viimeinen sellainen.

Tämä nykyinen asuntoni on silti ehkä se kaikkein merkityksellisin tähän astisista, omalla tavallaan. Tässä asunnossa olen saanut hengähtää ja yrittää miettiä, mitä minä itse oikeastaan elämältäni haluan. Mihin suuntaan veisin elämääni ja mistä oikeasti haaveilen. Olen vuosien saatossa vähän ehkä kadottanut sen punaisen langan, vaikka tiedän, että en ole siinä mielessä varmaankaan mikään poikkeus. Kun elämään tulee mukaan lapsi, on keskittyminen hänessä 100%:sti. Nyt, kun mini aloittaa syksyllä jo esikolun (apua!), on aika ajatella myös omia tavoitteitaan.

Sillain ”aikuisten oikeasti”.

MILLOIN ON OIKEA AIKA MUUTTAA LAPSEN KANSSA?

Koska mini aloittaa esikoulun syksyllä, koen, että on paras hetki tehdä maiseman vaihdos nyt. En toivoisi meidän olevan sellaisessa tilanteessa, kun hän käy koulua, että silloin vaihtaisimme kesken kaiken paikkakuntaa. Koen kaikille parhaaksi ajankohdaksi tehdä muutoksen nyt. Eihän sitä toki voi mitenkään vielä tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta parhaani yritän, että hänen elämässään olisi vakautta. Jo nyt surettaa, että hänen rakas bestiksensä tulee jäämään tänne. Mutta onneksi aina voi lähetellä kirjeitä, etanaposti on aivan liian aliarvostettua! Ja tiedättekö, olisi hölmöä asua täällä vuosikausia vain siksi, että hänen päiväkotibestiksensäkin asuu täällä. Hän saa varmasti paljon uusia ystäviä myös esikoulusta. Vaikka tämä kaikki äidin sydäntä riipaiseekin.

On silti ajateltava myös itseään.

OIKEALLA TIELLÄ

Minulla ja kumppanillani on monenlaisia suunnitelmia tulevaisuudelle. Toivon, että pääsisimme niitä kohti tänä vuonna. Osa niistä liittyy asumiseen, osa töihin, osa perheeseen. Hissukseen hyvä tulee. Mutta matkalla kohti sitä omannäköistä elämää ollaan. Tällä tiellä on hyvä olla. Kaikki on alusta saakka tuntunut jotenkin vain niin oikealta. Uskon lujasti, että kaikki haaveemme on mahdollista toteuttaa. Ja jos emme nyt 30-vuotiaina ala tarttua ideoihimme, niin milloin sitten? Olemme sopivasti ”aikuisia” ja elämää on silti vielä paljon (toivottavasti) jäljellä. Meiltä molemmilta löytyy sopivasti hulluutta ja luovuutta. Toivon, että vielä kuulette meistä!

ARMOA ITSELLE

Syksyllä olisi tarkoitus tosiaan myös ilmestyä (jos korona ei laita enempää kapuloita rattaisiin) ensimmäinen lastenkirjani. Paineet on siitä kovat, en haluaisi tuottaa itselleni siitä pettymystä. Mutta ymmärrän, että ei siitä varmasti tule ikinä sellaista täysin, mitä odottaisi. Yritän opetella olemaan armollisempi teksteilleni ja kuvituksilleni. Pääasia, että saisin valmiin tuotoksen edes käsiini! Se olisi jo valtava saavutus. Varsinkin, kun haluan sen todella syksyksi valmiiksi. Aikataulu venyi kustantamon kanssa lopulta koronan vuoksi niin pitkälle vuoteen 2022, että voi olla, että päädy omakustanteeseen. Seuraavat kuukaudet sen lopulta näyttää, miten asian kanssa edetään.  Kunhan edetään.

Yritän silti asettaa hyvinvoinini tänä vuonna kaiken muun edelle. Lupaan yrittää käydä paremmin hieronnassa, mutta myös se henkinen puoli on tärkeä pitää kondiksessa. Helmikuun aloitankin viikon mittaisella hyvinvointikatsauksella, tiedossa viisi päivää vain ja ainoastaan itselleni – miten siistiä! Tulen varmasti päivittämään siitä aikanaan sitten teille enemmänkin. Koen olevani hyvin etuoikeutettu, kun pääsen keskittymään näin äitinä vain itseeni melkein viikoksi. Huh. Odotan jo malttamattomana!

KIITOS

Konmari tyyliin haluankin jo kiittää jo tätä nykyistä asuntoani kaikesta siitä, mitä se on minulle tuonut mukanaan. Iloa ja hengähdystaukoa. Vuosi 2021 startataan muuttolaatikoiden keskeltä ja nostetaan kytkintä, hypätään kohti tuntematonta. Kerran täällä vain eletään (ellet sitten satu seuraavaksi syntymään esim. matona tai siilinä..). Jos et hyppää nyt, et hyppää varmaan ikinä. Joten me hypätään!

Ihanaa alkanutta vuotta, just sulle.