Syksyä odottaen

Miten helpottavaa, kun asia on nyt julki – meistä tulee neljä syksyllä.

Alkuraskaus oli jälleen kerran varsin kamalaa aikaa, ei vain pientä pahoinvointia.. Vaan ihan ympäri vuorokauden kestävää ja ämpärin halailua. Mitään ruokaa ei tehnyt mieli, kaikki ällötti. Pahinta silti oli se, että kahvi on kertakaikkisen no no no. Jo pelkkä kahvinkeittämisen ajattelu sai kuvotuksen aikaan. ”Onneksi” asiasta oli kokemusta jo esikoisen ajoilta, joten uskoin kovasti kahvi-inhon menevän ohi jossain vaiheessa raskautta. Nyt kun ollaan jo toisella kolmanneksella, alkaa kahvi vihdoin hiljalleen maistumaan! Olen jo parina aamuna keittänyt aamukahvit! Ette voi uskoa miten onnellinen olen, sillä kahvi on aina ollut osa elämääni ja rutiinejani. Olen ollut vähän hukassa, hah.

Mitä muita oireita on ja on ollut ilmoilla?

KOIRAT

No. Pahin kaikista on ehkä kahvin jälkeen se, että en voi sietää koirien hajua. En voi mitenkään päin sanoa koirien ”tuoksua”. Haistan monen kilometrin päähän (joojoo!) jo koiran. Jos koiramme on nukkunut makuuhuoneessamme (kuten yleensä nukkuu) ja avaan makkarin oven, pöllähtää ensimmäisenä vastaan vahva tuoksahdus koiraa. Sohvalla istuessani nenääni tulee koira. En oikein pääse hajua pakoonkaan, joten olen yrittänyt sinnikkäästi kestää asian kanssa. Olen kuitenkin varannut mm. yhden sohvavilteistämme ja suojelen sitä kovasti kaikelta, ettei siihen itseensä tarttuisi mitään hajuja ja voisin rauhassa köllötellä nenäni kera siihen kietoutuneena. Niin oudolta kuin tämä kaikki kuulostaakin, niin olen ollut tosi helpottunut, kun olen lukenut muillakin olleen tällaisia oireita juurikin koirien hajuihin liittyen. En vain kuvittelekaan kaikkea tätä!

Myös koiran kuorsaaminen ottaa nyt erityisesti kupoliin, vaikka aikaisemmin olen ollut jokseenkin sinut asian kanssa. Nyt en saa unta yhtään sen vuoksi! Jippii. Odotan jo innolla sitä, miten aistini ja kuuloni lapsen synnyttyä vain ”pahenevat” ja kuulen taas neulan putoavan 200km päässä. Voi ei. Pitänee harjoitella korvatulppien käyttöä?

RUOKAPUOLI

Vaikka erityisiä ”pakko saada” himoja ei ehkä olekaan ollut (kuten ei oikein viimeksikään), niin ehkä silti voisin mainita, että vanha kunnon kotiruoka/kouluruoka kyllä maistuisi. Etenkin kaikki perunaruuat. En ole ikinä ollut esimerkiksi lihakastikkeen ja perunoiden fanittaja, mutta nyt maistuisi. Kylkeen vielä vaikkapa porkkanaraastetta – ai että. En voi ymmärtää tätä!

Ennen raskautta reagoin viljoihin sen verran, että koin parhaaksi yrittää noudattaa mieheni ketoilua mukailevaa ruokavaliota, mutta raskauden alettua olen himoinnut hiilareita. Ja ainoastaan kaikki hiilaripitoinen auttoi pahoinvointiinkin. Tiedättehän – spagettia, perunaa, makaronia, leipää.. Sanoisin, että ainakin tämän vuoden saavat siis erityiset ruokavaliot jäädä ja menen ihan sillä mikä maistuu. On kyllä myös ihmeellistä, miten mahani ei ole tullut leivästä raskauden aikana lainkaan kipeäksi. Mikä on kyllä sinänsä kiva juttu, että rakastan leipää ja sitä onkin ollut kovasti ikävä!

Sokerittomat mehut, limsat yms. eivät ole kovinkaan suosiossani, vaikka aikaisemmin ne olivat ihan jees. Nyt paremmalta maistuu esimerkiksi tavallinen Coca-Cola, sokereineen kaikkineen. Myös halvin mahdollinen appelsiinimehu uppoaa hyvin.

Esikoisesta ei himoja oikein ollut, mutta nautin kyllä suuresti nektariineista ja kaikesta raikkaasta. Siihen nähden nyt ollaan kyllä varsin eri leveleillä perunoiden ja kastikkeiden kanssa. Suupielestäni puuttuu vain heinänkorsi. Oi voi.

–

Muita erityisempiä asioita en nyt juuri saa päähäni. Pää on toisinaan kipeä ja väsyttää aivan vietävästi. Liitoskipuja ilmenee, jos kävelee/liikkuu jotenkin tavallista enemmän. Alaselkää särkee välillä. Muuten kaikki aika ok. Paino ei ole noussut kovin paljoa toistaiseksi, sitä odotellessa. Viime kerralla kiloja kertyi noin 11kg, mutta ne sulivat varsin nopeasti pois. Nyt en ole enää parikymppinen, joten ”innolla” odotankin, mahtavatko jumahtaa tällä kertaa. Mutta mitäs siitä, en jaksa stressata sen enempiä asiasta.

Olemme käyneet ultrissa kurkkailemassa ja kaikki vaikuttaa olevan hyvin mahassakin. Kuulemma erityisen vilkas tyyppi kyseessä.

Tapaamista odotellessa!