
Lapsen ensimmäinen puhelin, milloin oikea aika hankkia?
Kaupallinen yhteistyö: Xplora
Milloin on oikea hankkia hankkia lapselle ensimmäinen puhelin? Ja millainen? Puhelinviidakko on tänä päivänä melkoinen, puuhh, joten apu tuli meidänkin kohdallamme tarpeen. Ja mitä keskustelupalstoja lukee – emme ole ainoaita apua tarvinneita. En lämmennyt ajatukselle omasta älypuhelimesta tulevalle eskarilaiselle, sillä tiedättehän – kotoa löytyy jo mm. tabletti ja esimerkiksi Netflix on niin helppo, että tyttäreni osaa laittaa sieltä itse lempiohjelmansa pyörimään. Vähemmän ruutuaikaa, enemmän leikkiaikaa – kiitos!
Koimme, että nyt oli täydellinen aika hankkia tulevalle eskarilaiselle ensimmäinen puhelin. Muutto etävanhemmasta satojen kilometrien päähän oli myö yksi monista syistä. Vaikka matkaa on heidän välillään nyt enemmän, yhteyden pidon olisi silti hyvä olla heillä helppoa. Myös kummeille ja isovanhemmille olisi oltava helppoa soittaa, asuivat he sitten miten kaukana tahansa. 
Toiveeseen parhaiten vastasi XPLORA 5.
Se on turvallinen ensilaite mobiilimaailmaan, kellopuhelin. Pysyy ensinnäkin tallessa lapsen ranteessa. Älypuhelin kun on liian helppoa unohtaa jonnekin tai muutoin hukata. Uskokaa pois, MINÄ TIEDÄN! Hah. XPLORA on helppokäyttöinen pienellekin lapselle, ei pääsyä sosiaaliseen mediaan, ei internetiä, sovelluksia tai pääsyä sopimattomaan sisältöön. Sen sijaan XPLORALLA pystyy soittamaan ennalta valituille henkilöille, lähettämään viestejä ja kuvia. Ottamaan videoita ja mikä parasta, kerryttämään askeleita, jotka muuttuvat XPLORAN omassa #GOPLAY kaupassa XPLORA-kolikoiksi, joilla lapsi pystyy lunastamaan itselleen palkintoja ja ostaa tuotteita. Motivoivaa ja palkitsevaa. Minäkin tahdon palkintoja! Olen jo pitkään suunnitellut itsellenikin myös mm. tarrataulua..
No mutta. Vanhemmille helpotusta tuovat mm. sijainnin paikannin, erilaisten etähälytysten lähettäminen lapsen puhelimeen, puheluiden seuranta ja esimerkiksi turva-alueen asettaminen. Saat tiedon, jos lapsesi ylittää sallitun ”turva-alueen” vaikkapa ulkoillessaan. Voit näppärästi määrittää turva-alueiksi esimerkiksi koulun ja kodin ympäristön. XPLORA puhelimessa on myös SOS-hätäpainike, jota painamalla pitkään lapsi voi soittaa huoltajalle. Lisäksi puhelimen voi asettaa Koulutilaan, eikä se silloin häiritse lasta koulupäivän aikana. Koulutilassa puhelin toimii kellona, eikä sillä voi soittaa.

Tyttäreni sai itse valita vaihtoehdoista kivoimman. Hän valitsi itselleen pinkin (yllätys?) XPLORA 5 -mallin. Hän on kellopuhelimestaan niiiiin tavattoman ylpeä, on jo valtavan iso tyttö! Se tunne, kun tallennat lapsesi puhelinnumeron ensimmäistä kertaa puhelimeesi ja näet hänen nimensä vilkkuvan näytöllä. Missä vauvani?! Nyyh. Tytär alkaa myös tulevana eskarilaisena olla siinä iässä, että kaipaa pientä ”vapauden” ja itsenäisyyden opettelua. Miten hänen kasvonsa loistivatkaan, kun sai ensimmäistä kertaa jäädä hetkeksi itsekseen keinumaan takapihamme leikkikentälle! Siitä se lähtee.
XPLORA 5 puhelimessa on esiasennettu SIM-kortti. Liittymän, sekä huoltajan sovelluksen käyttö maksaa vain alk. 10 € kuukaudessa sisältäen ilmaiset puhelut ja datan käytön Suomen alueella. Helppoa siis tämäkin. Yhteystietoja lapsen puhelimeen mahtuu 20 kpl. Asiakas- ja tukipalvelu ovat saatavilla suomen kielellä, joten ei hätiä, jos tulee kysymyksiä mieleen – tai muu ”tenkkapoo”.

Tähän mennessä olemme hyvin tyytyväisiä, etenkin lapsi itse. Odotamme innolla mitä tulevaisuus XPLORAN kanssa tuokaan tullessaan.
Mikä ihmeen työuupumus?
Niin montaa seuraajaani on kiinnostanut työuupuminen ja kysellyt siitä kovasti, että koetan vihdoin kertoa teille hieman kokemuksiani. Olin viime viikolla muiden uupuneiden kanssa kylpylässä kuuntelemassa luentoja, liikkumassa, rentoutumassa ja saamassa vertaistukea toinen toisiltamme. Kuntoutuksessa. Viikko oli oikein onnistunut. Olin porukan kuopus, mutta ryhmästämme muotoutui silti aivan valloittava kokonaisuus. Se tunne, kun tapaat muitakin joilla on univaikeuksia! Fiilis, että pitäisi olla tehokas – suorittaa! Ah, en olekaan yksin – saati sekaisin. Oli myös mukava huomata, että eipä sitä uupumusta muistakaan päälle uskoisi. Kaikki me olimme sellaisia iloisia ja reippaita – kas, siinäpä ongelman ydin.
Kaikkein kiinnostavimpana pidin ehkä psykologin tuntejamme. Saimme kertoa omista kokemuksistamme ja saimme myös paljon hyviä lukusuosituksia, kuten esimerkiksi Joustava Mieli, jonka on kirjoittanut Arto Pielikäinen. Puhuimme psykologin kanssa paljon erilaisista stressinhallinta keinoista ja jaoimme vinkkejä keskenämme. Tajusin muiden tuella myös muun muassa sen, että minun on tosiaankin vaikea ottaa apua vastaan edes. Jostain syystä tuntuu, että pitäisi/haluan pärjätä yksin. ”Kyllä minä hoidan”, ”Kyllä minä pärjään” – tiedättehän. ”Kyl tää tästä kohta helpottaa”. Vaan ei.

Mikä ihmeen työuupumus?
Lievä työuupumus on yleistä ja moni jatkaakin usein töissä, vaikka työuupumus olisi oikeasti jo pitkällä. Äkkiä siitä kehittyy VAKAVA työuupumus. Tämä johtuu usein siitä, että keho tottuu asteittain yhä suurempaan kuormitukseen, josta se ei pysty valitettavasti sitten palautumaan riittävästi. Ennen työuupumus on ollut tabu, mutta nykyään tietämys siitä on kasvanut – vaikkakin tunnistaminen on yhä vaikeaa. ”Helpompaa olisi, jos olisi jalka poikki”, tapaavat uupuneet usein todeta. Allekirjoitan. Sen verran mitä olen asiaa tutkinut, ei uupunut usein huomaa/aavista, että romahdus on tulossa. Olo voi olla niin tottunut jatkuvaan stressiin ja kuormittumiseen, että kuvittelee sen olevan jo ”normaalia”. Sitten tuleekin se äkkipysähdys, romahdus, stoppi. Uupunut ajattelee olevansa laiska, vaikka tiedättekö mitä – laiskat eivät uuvu.
En itsekään osannut tunnistaa, miksi erään ison tapahtumapäivän jälkeen oksensin. Luulin, että söin huonosti – myöhemmin lääkäri selitti, että silloinkin kyse oli liiasta kuormituksesta. Hoidin tuolloin yksin koko tapahtuman ja koordinoin samaan aikaan useaa ulkomaalaista esiintyjäryhmää, bäkkärin ruokailuja, äänimaailmaa.. Huh. Tästä tapahtumasta ehti kulua melkein puolivuotta vielä, ennen kuin itselleni tuli totaalinen pysähdys unettomuuden vuoksi ja jäin siltä seisomalta sairaslomalle ja lääkäri kehotti heittämään työpuhelimeni jorpakkoon. No, ihan niin en tehnyt, mutta olisi kyllä pitänyt! Kantapään kautta.. Olen yhä kiitollinen tälle ensimmäiselle lääkärilleni, joka selitti miksi en nuku ja oli empaattinen. Kertoi, ettei vika ole minussa – olen sairastunut. Työ on sairastanut minut.
Työuupumuksen kehittymiseen vaikuttavat muutkin asiat yleisen ison työmäärän lisäksi. Kuten epäselvät tavoitteet, erityisesti myös huono johtaminen ja arvostuksen puute. Työntekijän liiallinen reippaus, joustavuus ja kiltteys. Siihen kun lisätään sitten myös yksityiselämän muutokset, kuten avioero, sairaus tai muutto – soppa on valmis. Tein liian pitkään reippaana 6-7 päiväisiä työviikkoja, purin hammasta ja mietin miksi ei uni tule. Niin, miksiköhän..

Miten työuupumus ilmenee?
Unohtelu, hajamielisyys ja keskittymisvaikeudet ovat tavallisia oireita.
Keskittymiskyvyn ja tarkkaavaisuuden palautumisessa voi mennä toipuvallakin vuosia. Anna itsellesi aikaa – ja vaadi sitä!
Et saa asioita tehdyksi ajoissa tai kunnolla.
Ennen helposti sujuneet asiat tuottavat päänvaivaa. Siis mikä välilehti piti avata, mikä salasana? Onko kello jo viisi? Miten en ymmärrä lukemaani?
Unettomuus ja väsymys.
Heräilet öisin, sinun on vaikeaa nukahtaa uudestaan. Näet mahdollisesti painajaisia töistä. En vieläkään nuku itsekään kovin hyvin.
Ärsyynnyt aiempaa herkemmin.
Työkaverit ja pomo ärsyttävät, tunnet paljon negatiivisuutta. Saatat tuntea myös esimerkiksi ääniyliherkkyttä myös kotioloissa.
Et tunne iloa asioista, kuten ennen.
Aiemmin työsi saattoi tuntua mukavalta, et tunne enää niin. Jos ennen ilahdutit itseäsi kukkasilla, nyt sekään ei tunnu miltään. Onko missään mitään järkeä? Motivaatio puuttuu, olo on kyyninen.
Töihin lähteminen tuntuu vastenmieliseltä.
Tunnet helposti ahdistusta myös iltaisin, kun mietit seuraavaa työpäivää. Tunne tuntuu usein vastassa tai rinnassa kouraisevana tunteena, kuin jännittäisi.
Itkuherkkyys.
Sanoisin, että olotila voi alkuun ainakin muistuttaa hieman ”Baby Bluesia”, joka on tavallista synnyttäneillä naisilla. Kun valmistat ruokaa, saattaa kyyneleet alkaa valua silmistä – etkä edes tietä miksi hitossa niin tapahtuu. Saati jos joku kysyy, mitä sinulle kuuluu.
Tuntuuko olo uupuneelta?
Mikäli olosi tuntuu uupuneelta ja tunnistit yläpuolelta oireita, edes pari – voit ensialkuun tehdä vaikkapa tämän testin ja olla sitten yhteydessä terveydenhuoltoon ja työpaikallesi: UUPUNUT

Ihme, että sain tämänkin verran nyt jäsenneltyä -jospa jatkan tästä lisää myöhemminkin teille? Aihe on niin laaja.. tästä voisi puhua loputtomiin ja selkeästi se kiinnostaa teitä. Huippua! Mutta tiedättekö, on hyvä tunnistaa voimansa. Ja nyt tuntuu siltä, että parasta kun keitän kupin teetä! Tuolla kylpyläviikolla eräs ryhmämme jäsen kertoi ihanasta ideastaan, että ”To do” listojen sijaan tekeekin ”To me” listoja. Miten ihanaa! Aion ehdottomasti ottaa tuon vinkin käyttöön.
Muistetaan hengittää ja ottaa sitä kuuluisaa, kliseistä omaa-aikaa. Oli se sitten lasi viiniä, suklaalevy, kävelylenkki, kylpy, kynsien lakkaus tai kuppi kahvia. Mutta silloin ei kukaan saa häiritä, sillä sinä vietät aikaa elämäsi tärkeimmän ihmisen kanssa – sinun itsesi.


0