2-vuotis bailut
Tänään ollaan saatu juhlia meidän 2-vuotiasta typykkäämme! Vieraiden joukossa oli myös parin kuukauden ikäinen poitsu, ja hurjaa, miten sitä ei muka enää muista, että omakin lapsi on ollut joskus niin pieni. Tai muistaa, mutta hämärästi. Ei siis ole urbaanilegendaa, että vauva-ajat menee sumussa. Väsyttää jo pelkkä muisteleminenkin..
Koska neiti on älytön kissafani, oli selvää, että niitä tullaan näkemään myös hänen synttäreillään.
Juhlatarvikkeita saimme Confetista, ja vielä tarkemmin sanottuna Pirkkalan Confetista ne noudimme. Automatka olikin melkoisen HC näidän pallojen kanssa, voisin sanoa, että tiivistunnelma oli.
Pirkkalassa onkin se erikoisuus kuulemma, että sieltä löytyy juurikin tuo kuvien ihana, kävelevä kissapallo! Toki muualtakin sitä varmasti saa ainakin tilaamalla. Olen joskus ollut vähän skeptinen noista (vapun aikaan hermorauniona), mutta tuo pallo oli kyllä ihan täysi kymppi juhlissa. Yksi, jos toinenkin olisi tahtonut viedä kissan kotiinsa meiltä. Emme silti malttaneet luopua hänestä.
Tämän hurmaavan kakkukoristeen saimme Puine.fi:stä. Koristetta kehuttiin ja sen alkuperästä
oltiin todella kiinnostuneita, luulempa, että lähipiiristä saattaa piakkoin löytyä myös heidän tuotteitaan. Meistä on mukavaa, että koristetta voi käyttää aina uudelleen ja uudelleen, koska se
on kestävää puuta, ja onnittelu on ajaton, huolimatta täytettävästä luvusta, taikka onnittelun aiheesta. Blogiin on tulossa esittelyyn myös saman yrityksen upeita kaulakoruja ja tietysti myös teille ARVONTAA! Kliseistä, mutta kannattaa siis pysyä kuulolla!
Alunperin mun piti tehdä supermutsina juhlien kakut kokonaan itse. Noh, keskiviikkona koekakkujen pohjat näyttivät sangen epätasaisilta, joten päätettiin, että tilataan kakku. Noh, oltiin tietysti aivan liian myöhässä, joten ainoa pelastava enkeli oli enää ihan lähimarketin pakasteallas! Mutta ihan hyviltä nuokin kakut maistuivat, ja no, säästyimpä vähäsen edes lisästressiltä. Vähäsen. Ihan vähä. Okei, okei. Ei oikeastaan säästytty siltikään.
Numero-, ja kissakeksit sentään väsäsin itse (kuten huomata saattaa..), ja niihin kivat muotit löytyi myöskin Confetin valikoimista. Keksien ohjetta on kyselty aika paljon, joten voisin laittaa ohjeen joku päivä tänne blogiinkin? Oli nimittän meikäläisellekin sopivan simppeli resepti kyseessä.
PS., näitä keksejä ei jäänyt kuin KAKSI juhlista jäljelle!! Ja niitä oli tarjolla aikas monta.



Meidän 2-vuotiaamme sai ihan törkeän paljon kivoja lahjoja, ja niistä tuleeki ihan oma postauksensa vielä. Ehkäpä joku voi napata varsinkin hitiksi osoittautuneista lahjoista vinkkejä omiinkin lahjahankintoihinsa. Mutta oli kyllä kivat juhlat. Alkuun neidillä painoi väsymys ja asteittainen vierastuskin, mutta lämpeämisen jälkeen oli synttärikarkeloissa melko.. sanoisinko railakas meno!
Kiitos kaikille vieraille ja yhteistyökumppaneille; Confetti ja Puine <3
Flunssa, yhtä kuin kolmella
Blogissa on ollut muutamat oäivät hieman hiljaista, koska meihin on iskenyt flunssa.
Ensin se kietoi itsensä tyttäreemme, sitä kautta minuun ja lopulta Jasseenkin. AAASTSIU.
Mutta ehkä tästä pian päästään taas kunnolla voimiin, sillä paljon olisi kaikkea kivaa
tänne bloginkin puolelle teille esiteltävää ja kerrottavaa!
Huomenna haen muun muassa kivaa vaatetusta postissa, jotka liittyvät Tampereelle avattuun uuteen liikkeeseen, huikeeta. Siitä lisää lähipäivinä täälä, joten pysykää valppaina. Seuraavalla viikolla tytsymme täyttää 2-vuotta (!!) ja koko viikko onkin täynnä järjestelyjä ja hulinaa. Perjantaina myös 2-vuotis neuvola, josta myös tulen sitten raportoimaan. Hieman jänskättää, tuleeko sielä paljon tehtäviä eteen. Nuo neuvoloiden käytännöt tuntuvat niin vaihtelevan keskenään..
Tästä tuli nyt hieman tämmöinen liibalaaba hoilaarilaaa -postaus, mutta pointtina kai oli tulla huutelemaan, että täälä me ollaan, oottakaa hetki. SNIISK.
Nyt aion juoda mukillisen kuumaa mustaherukkajuomaa ja katsoa päivän salkkarit!! Ah, typykkäkin ehti nukahtaa sohvalle tuossa illalla, niin hänet sai vain kantaa sänkyyn. Rentouttavaa vaihtelua viime päivien öille, kun hän ei ole saanut nukuttua tukkoisella nenällään. On vain kuulunut ”Äitii, nenäää” – valitusta. Voi pientä, mutta ehkä tämä tästä.
NYT sinne Pihlajakadulle, son moro!


2
