Hae
Yhtä kuin

Kurkistus sadepäivänä vanhempien makuuhuoneeseen

Tämä viikko on alkanut melko synkeässä säässä. Juuri sellaisessa mitä eniten vihaan, kuumassa ja kosteassa, olo on kuin viidakossa. Taivas on hirveän synkkä ja pilvinen, ja pimeä asuntomme on entistäkin pimeämpi. Tällaisina hetkinä sitä toivoisi asuvansa valoa tulvivassa asunnossa, jossa oli mielettömän ihanat, suuret ikkunat. No jaa, ikkunoiden pesemistä en kyllä enempää kaipaa.

Aurinkoa olisin hieman kaivannut kuvatessa, mutta esittelen teille huonetta sitten vielä joskus
hieman kirkkaampien tuotosten kanssa. Nyt ei vilkkaan taaperon vuoksi ehtinyt kaivaa studiosettiä esiin, joten näillä mennään. Lapsiperheessä ei ole kyllä mitään herkkua yrittää kuvata asuntoa. Nuo maljakon kukatkin saivat melkoisesti kyytiä jokaisen kuvan välissä, voitte kuvitella..

Jo pitkän aikaa on pitänyt päästää teidät tosiaan kurkistamaan meidän vanhempien makuuhuoneeeseen. Aluksi mietittiin, olisiko tästä tullut tytön huone, mutta koska tuo syötävän
ihana tapetti sopi väriltään jo olemassa oleviin makuuhuonetekstiileihin, päätimme pitää huoneen itsellämme. Tuo korosteseinä olikin yksi niistä asioista, jotka saivat minut vakuuttumaan tästä asunnosta. Ehkä hölmöä, mutta silti. Oli mahtavaa, että jokaisesta huoneesta ei tarvinnut repiä
vanhaa tapettia pois. Työhuoneesta nimittäin saimme repiä oikein urakalla räikeää tapettia irti.

Melkein vuosi ollaan oltu makuuhuonessa ilman kattovaloa, koska sopivaa ei ole vain löytynyt, eikä tahdottu hankkia siihen ihan mitä tahansa. Lopulta tyylikkäästä sisustusliikkeestä Cobellosta löytyi juuri oikeanlainen valaisin, tanskalaisen Vita Livingin EOS. Cobello löytyy Vantaalta ja Espoosta, ja valikoimissa on niin paljon kaikkea ihanaa, että suosittelen käymään! Tuohon 
EOS-lamppuun varmaan jo olettekin törmänneet  sisustuslehdissä ja blogeissa, niin monien 
sydämen se on vienyt höyhenen keveydellään. Meidän Vita EOS on kokoa M, ja mielestäni juuri sopiva makuuhuoneeseen.
Valaisin on valmistettu aidoista ankan höyhenistä, ja minua aluksi hieman hirvitti ajatus tästä. Selvityksen jälkeen sain kuitenkin huokaista ja olla tyytyväinen hankintaan, sillä tämän valaisimen höyheniä ei koskaan nypitä eläviltä ankoilta! Kyseessä on elintarviketeollisuuden sivutuote. Huhh. Tuollaiset asiat ovat kuitenkin nykypäivän kuluttajille melko tärkeitä. Monet myös mahtavat siellä miettiä, millä tuollaisen saa puhdistettua? Kuulkaas niinkin simppelisti, kuin hiustenkuivaajalla! Melkoisen kätevää.
Makuuhuoneen seinälle olisi tarkoitus koota mustavalkokuvista kollaasi, mutta valitettavasti puiset valokuvakehykset tuntuvat nyt olevan hieman kiven alla kaikkialla. Mutta toivottavasti tupareihin mennessä saamme kollaasin valmiiksi seinälle! Iik, niihinkin on enää vain pari viikkoa, ja koko asunto tuntuu olevan vielä aivan kesken, mutta ehkä tämä tästä. Vähä vähältä.

Myös jonkinlainen säilytysratkaisu, taikka kori olisi mukava olla päiväpeitolle ja tyynyille.
On jotenkin ärsyttävää säilyttää niitä öisin lattialla. Ehkä voisi myös vain madantaa omia vaatimuksiaan, mutta kun mulla on aina ollut periaate, että tupareissa asunnon täytyisi olla jokseenkin valmis.

Vaikka tiedättekö, eihän ne taida ikinä olla?

* Yhteistyössä Cobello & Vita

Viikonloppuna kaikui; ”Tahdon”

Viime lauantaina saimme kunnian matkustaa ystäväni häihin Jyväskylään.
En näin hääkuvaajana edes muista, koska olisin viimeksi ollut vain vieraana häissä.
Ihan mahtavaa! Sitä sai myös kivasti taas uutta näkökulmaa tällä tavalla myös kuvaukseenkin.
Ja koska olin täysin ”lomalla”, jätin myös kamerat kotiin. Siksi näitä puhelinkuvia postauksessa!
Lähdettiin ajelemaan melkein liian myöhässä, koska miehiä saa aina odottaa! Mutta huh, onneksi meille jäi vielä melkein 30minuuttia luppoaikaakin ennen kirkkoa. Vähän jos asiaa stressasin..Julistaudun kyllä ihan mahdottomaksi hääfaniksi. Häät on mahtavia! En ole ollut vielä yksissäkään tylsissä häissä. Kaikissa näkyy aina hääparin persoonaa ja puheet, ne vasta on jotain!
Mielestäni niitä liikaa aliarvostetaan. Ei ole parempaa, kuin siemailla lasillista viiniä, ja kuunnella hyviä stooreja hääparista. Siis varsinkin, kun nyt ei tarvinnut olla kärppänä kameran kanssa.

Ai että, kyllä jokaisen hääkuvaajan täytyisi edes kerran kesässä päästä vain istumaan pöytään rauhassa vieraan roolissa. Vähän kyllä välillä tuli ikävä kameroita, kun päähän tuli kuvausideoita
ja kuvakulmia, mutta selvisin siitäkin sitten viinin voimalla, hah.
Juhlapaikka oli hyvin idyllinen ja sopi mainiosti kesähäihin, vihreän teemavärinsä kanssa fiilis oli TODELLA kesäinen. Vielä kun sääkin oli ihan huippu! Ei voi muuta sanoa, kuin kiitos hääparille!

Ja vielä kerran, onnea Tiia & Sampo! 


Ps. mulla oli KOLMET kengät mukana, joista toisia korkkareista pidin jalassa vaan 15min ja lopun ajan olin ilman korkkareita. Tarvisin jostain kipeästi mukavat korkkarit!!