Vietin tänään etäpäivää ja piti keksiä kaapissa olevista aineksista jotain kokoon nopeasti. Joku voisi ajatella, että etätyöpäivänä on aikaa tehdä kaikkea – mutta ei se kyllä oikein niin ole. Puhelin soi kotona ihan yhtä tiuhaan, kuin työpaikallakin ja sormet saivat juosta näppäimistöllä kuin parempikin pikajuoksija. Huhh.

Meiltä löytyi valmiina kaupan lasagnette-pakkaus, jossa tulee mukana kastikeainekset ja levyt, mutta ei oikein mitään siihen varsinaiseksi täytteeksi – tai niin minä ainakin kuvittelin. Tutkin tuskaisena jääkaappiamme ja bongasin vajaan pussillisen porkkanoita ja pienen jämän paprika-koskenlaskijaa. Nämä saisivat kelvata, totesin ja ryhdyin toimeen. Lisäksi löytyi pieni jämä parmesaanijuustoa ja päätin heittää senkin vuokaan. Kesäkurpitsa olisi ollut täydellistä joukkoon, mutta valitettavasti sitä meiltä ei löytynyt. Puolikas paprika sen sijaan löysi tiensä lasagnetteen sekin.

Laitoin 1/2 pussia pastaa vuokaan, raastin 4 porkkanaa joukkoon. Pilkoin koskenlaskijasta ja paprikasta paloja ja heitin niitä mukaviksi sattumiksi sekaan. Tämän jälkeen valmistin kastikkeen ohjeen mukaan, eli 3dl vettä ja 6dl maitoa. Maidon tilallahan voi käyttää myös pelkkää vettä, tai vaikkapa kaura/soijamaitoa. Kookosmaitokin voisi tässä toimia! Kastike vuokaan ja loput 1/2 pussia pastaa päälle, sekä ripaus sitä parmesaania.

Uuniin asteita 225’C ja odottelua noin 30 minuuttia. Kylkeen jääkaapista löytyneet muutamat hassut kasvikset ja lounas oli valmista. Hintaa lounaalle tuli noin 2,10€/ annos ja annoksia reilut 4-5 kpl. Parempihan olisi toki ollut, kun olisi tehnyt lasagneten/lasagnen alusta loppuun itse – tiedän. Mutta joskus on mentävä sieltä, mistä aita on matalin ja kulutettu aika vähäisin. Vielä parempaahan tämä olisi ollut soijarouheella, mutta nyt mentiin hyvin tyhjällä jääkaapilla ja silti tuli maistuvaa! Lasagnet ja lasagnetethan ovat siitä kivoja, että niihin voi tunkea oikeastaan ihan mitä tahansa ja silti tulee aina hyvää safkaa.

Jos pelkäät epäonnistuvasi, tee tätä – et voi epäonnistua!

Jes, ihanaa ja simppeliä viikon alkua!

Muutama viikko sitten lähdettiin tyttäreni kanssa kahdestaan viettämään viikonloppua Omena-hotellissa Tampereella. Joku saattaa ihmetellä, että miksi mennä omassa kaupungissa hotelliin, mutta joskus se kannattaa – usko pois! Jos et ole koskaan nähnyt kaupunkiasi turistin näkökulmasta, voit menettää paljon. Liikaa! Voin vain suositella ihan jokaiselle tällaista roolinvaihtoa vapaalle omissakin ympyröissään. Omenat ovat kotimaisia, kivoja ketjuhotelleja jotka tarjoavat hyvät puitteet nukkumiselle keskustassa, joka tarjoaa varmasti muut tarvittavat elämykset reissuihin. Toki tällä kertaa me päädyttiin keskittymään olennaiseen, eli toisiimme.

Viime kesänä tehtiin ensimmäinen hotellireissu tyttäreni kanssa kahdestaan. Hän jaksoi (ja jaksaa yhä) muistella sitä viikottain niin innostuneena, että pakkohan sitä oli jälleen ottaa ja lähteä viettämään laatuaikaa kahdestaan. Nykyään kun olen pitkiä päiviä töissä, jää yhteinen aika usein liian vähälle ja viikonloppuisin kotityöt vievät huomiosta liian suuren osan. Tärkeintä olisi olla vain yhdessä ilman häiriötä. On sydäntä särkevää ja väärin, kun 3-vuotias sanoo ensimmäisenä herätessään: ”Mulla on ikävä äitiä”.

Aamupäivä vietettiin tytön kanssa mainosvideon kuvauksissa ja tultiin vähän aikaisemmin Omppuun, jo klo 14. Olimme ottaneet aikaisemman kirjautumisen, normaalisti se olisi klo 16. Pientä lisämaksua vastaan saa Omenoissa kuitenkin saavuttua aikaisemmin ja myös kirjauduttua ulos myöhemmin. On myös ihanan huoletonta, kun ei tarvitse avainkorttia lainkaan. Tällainen hattarapää todellakin voisi hyvin unohtaa avaimen tai avainkortin huoneeseen lähtiessään. Koodi kulkee puhelimessa näppärästi mukana. Kävimme heittämässä tytön kanssa reput huoneeseen ja sitten kipaistiin kaupassa. Kaupat ovatkin keskustasijainnin vuoksi aina lähellä Omenoita, kätevää. Tampereella kun astuu Omena-hotellista ulos kadulle, on lähellä kahviloita, K-market ja mm. R-kioski. Rautatieasemalta matkaa hotelliin on vain ehkä juuri ja juuri 100 metriä. Aikaisemmin olen yöpynyt näissä lähinnä ystävien kanssa, mutta oli mielenkiintoista kokeilla Omppua myös lapsen kanssa. Ja hyvinhän se sujui! Mikäli olisimme kaivanneet elämyksiä, olisivat ne olleet vain kävelymatkan päässä, mikä on erittäin hyvä juttu pienten lasten kanssa matkustaessa.

Omena-hotelleissa telkkariin saa yhdistettyä myös näppärästi esimerkiksi YouTuben ja muutenkin oman puhelimensa. Helposti musiikit ystävien kanssa lähtiessä yöelämään, taikka lapselle piirrettyjä. Ihan mahtavaa, harvemmin kun telkkarista tulee mitään erityisen mielenkiintoista katsottavaa valmiiksi. Ompuista löytyy myös mikrot, jääkaapit ja vedenkeittimet. Näin ollen kaupan jälkeen on helppo valmistaa pientä purtavaa ja saa iltapalankin kylmään lapselle. Tätä kaipaan monesti muissa hotelleissa, omaa jääkaappia. Nykyään kun kaikista ei löydä edes baarikaappia, jonne saisi jotain kylmään.

Ainoa asia, jota jo Instagramissakin ehdin pohtia on kertakäyttöisyys. Voisiko Ompuissa mitenkään olla muutamaa oikeaa mukia? Lähtisivätkö ne heti jonkun pitkäkyntisen matkaan tai olisivatko tiskauskulut liian suuret? Aamukahvi olisi kieltämättä maistunut vielä paremmalta oikeasta mukista, mutta maistui se ilmankin toki. Ainahan kahvi kelpaa! Myös jokin lautanen/kulho olisi ollut kiva lisä mikroa käyttäessä. Esimerkiksi karjanlanpiirakan lämmitys ei ole kaikista houkuttelevinta ilman mitään lautasta.. Mutta onneksi eväät voi valikoida niin, että ilman lautasia ja kulhojakin pärjää. Reissussahan sitä kuitenkin ollaan vaan!

  Luettiin kaikessa rauhassa kirjoja, tehtiin kurkku-kasvonaamioita ja hömpötettiin. Niin täydellistä! Milloin itse yövyit viimeksi hotellissa? Pehmoinen ja ihana sänky on Ompuissa taattua luksusta. Välillä on enemmän kuin tarpeen irtaantua kotitöistä ja olla vain. Aina ei tarvitse olla edes suunniteltuna mitään ihmeellistä, joskus on parasta vain olla.

Nämä on sellaisia reissuja, joita tahdon ehdottomasti vaalia tyttäreni kanssa. Toivon, että saan hänet vielä teini-ikäisenäkin houkuteltua äitinsä kanssa matkustelemaan kahdestaan ympäriinsä. Laatuaika on tärkeää. Kun olen tyttäreni kanssa, en tahdo aina murehtia pyykkivuorta. Tahdon hölmöillä ja halia.