Loppuvuodessa oli liikaa

Ensimmäinen osa lomasta on mennyt aivan liian nopeasti – viikko ja joulu sujahti ohi tuosta vain. Voisipa ajan pysäyttää. Tuntuu, että kuukauden loma olisi yhä tarpeen. Ajatus aikaisista aamuista ja kaikesta siitä juoksemisesta hirvittää tällä hetkellä. Haluan vain juoda kahvia ja etsiä käsiini jonkun hyvän kirjan. Laittaa aivoni narikkaan. Olla vain. Mielellään aivan hiljaa ja tuijottaa vain kirjan lukemisen välissä tyhjyyteen. SSHHHH.

Vaikka toki olen myös aika innoissani tulevasta vuodesta ja kaikista sen mukanaan tuomista mahdollisuuksista. Loppuvuodesta ei ollut yhtään aikaa tai energiaa kirjaprojektille, ei remontille, ei itselle – jonka vuoksi voimat olikin todella loppu. Akkujen lataus tuli enemmän kuin tarpeeseen ja sopivalla hetkellä. En olisi jaksanut arkea enää päivääkään, niin väsynyt olin. 6 päiväinen työviikko ei ole juttuni, vaikka ei se olekaan pysyvä tilanne, vaan hyvin satunnaista. Jotenkin kaikki vain oli yhteissummana liikaa. Lisänä vielä tytön kova flunssakin. Stressiä stressin perään ja vuorokausissa aivan liian vähän tunteja tehdä kaikkea. Ei siis liene yhtään ihme, että en oikein ole päässyt vieläkään irti töistä ja projekteista, vaan ne vaanivat mielessäni melkein jatkuvasti – vaikka kuinka yritän rentoutua ja tehdä muita juttuja. Mielessäni pyörii jatkuvasti tekemättömien asioiden To Do -lista. Tekee mieli miettiä muuttoa Australiaan tai yrittää epätoivoisesti voittaa lotossa. Jotain. Ehkä liittyä sirkukseen.

Tulevalta vuodelta toivonkin energiaa, paljon ystävien näkemistä, aikaa kirjalle, aikaa remontille – mutta aivan erityisesti aikaa itselleni. Luulenkin, että vien itseni tällä viikolla vielä elokuviin ja palkitsen isolla kupposella cappucinoa. Yritän oppia puhumaan itselleni, kuin puhuisin hyvälle ystävälleni.

Energistä tulevaa vuotta 2020 – just sulle.