Pusupuisto kutsuu romanttiseen yhdessäoloon ja intohimoisen tangon taikaan. Aistit täytttyvät makujen hurmoksesta keinahdellen kielelläsi. Puhun nyt tietenkin kokemuksestani erään kahvin kanssa. Kyllä, kahvin nimeltään Pusupuisto (city roast). Kahvi, joka todella sai aikaan onnellisen hymyn – niin hyvää! Valmistaja löytyy Lappeenrannasta ja kyseessä on tietysti Lehmus Roastery.

Niin moni on tutkimuksieni mukaan loikannut blogini pariin kahvin perässä (hakusanat, google – u know), että koin vähintäänkin reiluksi puhua täällä hyvin pitkästä aikaa kahvista. Kahvi kuuluu niin luonnollisena osana jokaiseen päivääni, että olen välillä vallan unohtanut höpöttää siitä täälläkin. Instagramin puolella onkin vaikeampaa etsiä esimerkiksi stooria, jossa kahvi EI seikkailisi mukana. Työterveyslääkärini kysyi hetki sitten minulta, että mitkä asiat saavat tuovat minulle hyvää mieltä. Ei liene kenellekään yllätys, että vastasin tyttäreni lisäksi kahvin. Lääkäri hieman hymähti hymyillen, mutta kirjasi kahvinkin ylös. Tietysti, onhan kyseessä elämäni yksi oleellisin asia! Hah.

Tilaan uskollisesti kahvini SLURPin kautta, sillä heidän upea kahvivalikoimansa on hyvin kattava ja laadukas. Onko mitään parempaa, kuin saada kahvia suoraan postiluukkuun tai laatikkoon? Ei. Niinpä aion jatkossakin suosia heitä, ja suosittelen lämpimästi teillekin. Tätä kautta löysin aikoinaan myös Lehmuksen. Uskon myös, että moni muukin kahvirakastaja suosii Slurpia tilausväylänään. On myös loistava lahjaidea lähettää ystävälleen tuota kautta esimerkiksi lahjakortti, jolla saa muutamaksi kuukaudeksi kahvit kotiinsa. Lahjan saaja voi sitten muistella sinua aina kahvimukinsa äärellä lämmöllä. Ei hassumpi idea nyt esimerkiksi vielä äitienpäivälahjaksi.

No, mutta asiaan. Pusupuisto, hurmos kielelläsi. Miltä pusupuisto sitten maistuu, tekeekö mieli tanssahdella tai pussailla? Aistin lupausten mukaisesti kahvissa ehdottomasti toffeemaisuutta ja ehkä myös ripauksen suklaata, tummaa suklaata.  Kahvi on täyteläistä ja vaikka paahtoaste osuukin noin puoleen väliin, kuvailisin kahvia enemmän ehdottomaksi tumman puoleiseksi kuin vaaleaksi. Juuri sopiva siis makuuni, minä kun suosin yleensä aina tummapaahtoista kahvia. Mikäli pidät toffeesta, pidät aika varmasti tästäkin. Kyseessä ei ole mikään supermakea sokerikokemus, vaan viipyilevä toffeen vivahdus kun pysähdyt maistelemaan kahvia ihan rauhassa. Mikään ”aistihaukka” ei silti tarvitse olla, löytääkseen tuon toffeen kahvista, vaan se tulee melko helposti.

Tiesithän muuten jo, että aistiaksesi kahvin maut tarkasti – tulisi sinun juoda kahvisi mustana. No, itse en juo mustana mutta toisinaan saatan ensin maistella mustana saadakseni laajemman arvion kustakin kahvista. Tämähän on tietysti hyvin loogista, mutta itse opin kaiken tämän aikoinaan vasta Mokkamestareiden baristakurssilla. Suosittelen jokaista testaamaan kahveja myös mustina, vaikkei muuten mustakahvi olisikaan juttusi. Saat paljon enemmän irti kahvihetkestäsi!

PUSUPUISTO – CITY ROAST

Paahtoaste: 3,5/5
Täyteläisyys: 4/5
Hapokkuus: 2,5/5
Lesous: 5/5

Arvosanani tuotteelle 4/5

Häpeäkseni myönsin pari päivää sitten ystävälleni, etten ole koskaan tehnyt itse mitään ruusukaalista. Olen kyllä maistanut joskus aikoinaan, mutta muuten en ole sen kanssa ollut enempää kontaktissa. Pidän itseäni suhteellisen paljon kokkailevana, joten näin pian 29-vuotiaana koin tämän asiaksi, joka täytyi välittömästi korjata. Ruusukaalit, täältä mä tuun. Vielä kun pikaisella kauppareissulla silmiin pisti tarjous, jossa sai ruusukaaleja pussillisen eurolla – pidin sitä selvänä kohtalona. Jes. Sitten vain etsimään sopiva resepti ja siitä soveltamaan jotain, kuten tapanani on.

Valmistukseen kului kokonaisuudessaan aikaa vain noin 40 minuuttia, ei paha.

1. Tee pyörykkä taikina. Tähän voi toki käyttää myös valmiita kasvispyöryköitä tai tehdä vaikka härkiksestä pyöryköitä. Mini pyöräytti pikkukuumeessaan meille perus jauhelihapyörykät. Eli jauhelihaa, kananmuna, valkosipulia, persiljaa, suolaa, mustapippuria ja lisäyksenä tomaattipyreenloppu. Tässäkin vaiheessa taikinaan voi sekoittaa myös jo pienen määrän pestoa halutessaan.
2. Halkaise ruusukaalit pitkittäin ja pilko joukkoon erilaisia paprikoita, tomaatteja, sipulia.. kaikkea hyvää. Huuhtele.
3. Laita ruusukaalit ja kasvikset leivinpaperin päälle. Pirskota päälle öljyä ja ripottele suolaa ja mustapippuria. Kypsennä uunissa 225 asteessa noin 15 minuuttia.
4. Muotoile pyörykkätaikinasta noin 30 pyörykkää vedellä kostutetuin käsin.
5. Ota pelti uunista, nostele pyörykät kasvisten joukkoon ja paista vielä 15-20min.
6. Asettele lautasille ja heittele joukkoon herkullista pestoa. Halutessasi, tuore mozzarella kruunaa annoksen.

Me syötiin nämä tällä tavalla, mutta kaveriksi sopisi loistavasti esimerkiksi itse tehnyt lohkoperunat tai juuresranskikset. Oh nom nom. Peston voisi myös kunnon kokkina tehdä ihan itse. Sehän ei ole edes vaikeaa, mutta sen verran laiska olin tuon pienen kuumepotilaan kanssa, että mentiin nyt tutun turvallisella, valmiilla vihreällä Pirkka pestolla. Tyttö RAKASTAA sitä. Siksi sitä löytyy lähes aina.

Ps. It tasted so good, so could someone bring me some wine?