Vielä on pitkä matka siihen, että oikeasti talomme nousee pystyyn – mutta ennen sitä onkin vielä myös runsaasti suunniteltavaa ja tehtävää. Alustavasti näyttäisi siltä, että syyslomaviikolla saamme vihdoin talon hirsikehikon siirrettyä sentään tontillemme. Lisäksi haemme talomme loput alkuperäiset ikkunat ja ovet. Kehikossa on vain yksikerros, joten yläkertamme tulee olemaan lautarakenteinen. Näin saamme runsaasti lisätilaa, sillä yksikerroksisena talomme ei vain toimisi.

ALAKERTA

Alakertamme pohjan piirustukset ovat vielä kesken, mutta sen pohjasta voin silti yleisesti jo kertoa teillekin. Meille tulee vanhaan tyyliin sopien lasikuisti, joka on lämmin. Yritämme mahduttaa myös yläkerran portaat tähän lämpöiseen kuistiin, jotta tilaa säästyy muuallekin. Alakerrasta meillä tulee muutoin löytymään wc/kylpyhuone, keittiö, ruokailuhuone ja olohuone.

Alun perin ajattelin, että kodinhoitohuone olisi minulle aivan ehdoton. Monissa hirsitaloissa, joita olemme käyneet katsomassa – olisi sellainen löytynytkin helposti. Vaan ei tässä, joka on kaikin puolin melko kompakti, vaikka kaikki tarpeellisimmat huoneet löytyvätkin. Olen myös toisaalta kuullut monelta, että lopulta kodinhoitohuoneeseen vain kertyy pyykkikasoja – ihan siinä, missä muuallekin huoneisiin. Enkä kyllä tykkää yhtään esimerkiksi silittämisestä, joten.. Pärjännemme loistavasti ilmankin sitä. Mielummin keskityn siihen, että ruokailuhuoneesta on näköyhteys keittiöön ja olohuoneeseen. Näin ollen yleinen oleskelu vie pyykkihuollosta voiton.

Pystyn jo kuvitella, miten aamiaisen tai aamukahvin pystyy näppärästi nauttimaan keittiön pienellä saarekkeella ja päivällisen yhdessä ruokailuhuoneessa. Ruokailuhuoneesta myös vieraita kestitessä lapset voivat syötyään jo siirtyä helposti olohuoneen puolelle esimerkiksi pelailemaan jotain lautapelejä.

Kylpyhuoneeseen toivon kovasti kylpyammetta, edes pientä suihkun lisäksi. Meillä tulee olemaan ulkosauna erikseen, ja yksi vaihtoehto olisi, että amme olisi siellä – mutta koska tulemme jakamaan saunan luultavasti myös anopin kanssa, olisi ehkä jo hygieniasyistäkin oma kylpyamme talomme sisätiloissa kaikille mukavampi ratkaisu.

Lähde: https://fi.pinterest.com/pin/453596993731041562/

Lähde: www.pinterest.com

YLÄKERTA

Yläkerrasta puolestaan tulee löytymään työhuone, pieni wc, meidän makuuhuoneemme ja sen lisäksi 2 muuta makuuhuonetta. Wc yläkerrassa on aivan ehdoton. Jo nyt meillä vuokra-asunnossamme koputellaan tuskissaan, kun jollain kestää liian kauan. Yksi vessa ei vain riitä, mikäli tässä taloudessa halutaan selvitä jokseenkin järjissään – ja kuivin pöksyin. Ja tiedättehän, kuka uskaltaa tai jaksaa pimeinä öinä kävellä yksin narisevia (ihan varmasti narisevat!) portaita alakertaan pissalle. Niinpä!

Monissa taloissa, joita olemme käyneet katsomassa, on ollut valmiiksi tosi toimiva pohja meille. Vaikka ostamassamme hirsikehikossa ei nyt olekaan valmiina yläkertaa, niin onneksi olemme niin monta nähneet, että sellaisen pohjan suunnittelu on jo melko helppoa. Mittasuhteet toki täytyy tarkistaa vielä ja muuta teknistä… Mutta, olenkin alusta saakka sanonut, että keskityn mielummin yleiseen suunnitteluun, kuin siihen, miten päin ja minkä kokoinen ruuvi mihinkin tulee laittaa. Heh.

Lisäksi minulla on jo monta sisustusasiaa mielessäni. Esimerkiksi työhuoneeseen täytyy ehdottomasti saada somisteeksi vanha kirjoituskone. EHDOTTOMASTI! Sisustus ja huoneiden nimeäminen ynnä muu – ehdottomasti minun juttuni.

Lähde: https://fi.pinterest.com/pin/2885187241715780/

Mutta steppi kerrallaan. Tällä hetkellä olemme luonnostelleet etukuistia ja takakuistia papereihin. Paljon mietittävää riittää! Varsinainen terassi meillä tulee olemaan hieman erillään talostamme ja sen vieressä kesäkeittiö. Huhh, mikä homma.

Mutta hitaasti eteenpäin!

Oletko kiinnostunut vanhoista hirsitaloista, mutta et oikein tiedä miten lähtisit asiassa etenemään? Tuttu juttu, ainakin itselleni. Avomieheni on unelmoinut vanhasta hirsitalosta melkein koko ikänsä, se on hänen haaveensa numero 1. Itse vähän hyppäsin hänen unelmaansa mukaan, jos niin voi edes sanoa – sillä kyllä se ihan oikeasti on minunkin unelmani tänä päivänä.

No, selkis. Mies tietää asioista minua enemmän ja häneltä löytyy myös runsaasti kirjallisuutta aiheesta. Olenkin kovasti yrittänyt hieman tutkailla noita kirjoja, joskaan en voi ihan sydämellä sanoa, että olisin kaikkea, tai edes puolia lukemastani täysin vielä sisäistänyt. Makustelen. Näiden kahden eläinkaverusten kanssa lukuhetket eivät aina ole myöskään kaikkein no, seesteisimpiä..

HIRSITALO MUUTTAA – opas hirsitalon siirtäjälle 

Kirjan on tehnyt Juho Kuorikoski ja Leo Lönnroth. Tämä onkin ehkä yksi tärkeimmistä kirjoista meille, koska olemme siirtämässä 1920 -luvun hirsitaloa satojen kilometrien päästä Raaseporiin tontillemme. Kirja nostaa esille sen, miten hieno kulttuuriteko vanhan hirsitalon siirtäminen on. Se säilyttää osaltaan suomalaista rakennuskantaa ja -perinnettä. Se kuitenkin on todella työläs projekti, joka vaatii verta, hikeä ja joskus kyyneleitäkin. Kirja on kirjoitettu vastaamaan niihin moniin kysymyksiin, joita hirsitalon siirtoprojektia harkitseva kohtaa. Siinä seurataan tekijän omaa hirsitaloprojektia alusta loppuun.

HIRSITALO – ennen ja nyt

Kirjan takaa löytyy Risto Vuolle-Apiala. Arkkitehti Risto Vuole-Apiala on koonnut kattavan yleiskuvan suomalaisesta hirsirakentamisen perinteestä esihistoriallisista ajoista nykypäivään. Teoksessa kerrotaan hirrestä materiaalina, erilaisista salvoksista ja muista hirsirakenteiden ominaispiirteistä sekä hirsirakennusten suunnittelusta, rakentamisesta ja hoitamisesta.

TALOTOHTORI – Rakentajan pikkujättiläinen

Panu Kaila on tämän teoksen kirjoittaja. Hän on kerännyt 20 vuoden kokemuksen historiallisesti arvokkaiden rakennusten restauroinnista Museovirastossa. Talotohtori on tiivis asukkaan ja rakentajan tietokirja, hyvin tarpeellinen! Se käsittelee kaikkia tärkeimpiä rakennusmateriaaleja, niin jokapäiväisen tuttuja puuta, tiiltä, betonia kuin kummallisia ja mielenkiintoisimpiakin materiaaleja. Kirja opastaa ymmärtämään niiden olemusta, kestävyyttä ja vaurioidenkin korjausta. Se selittää rakennuksen terveellisyyden perustiedot: miten vesi kastelee,  mitä on hengittävä rakenne, mitä saavat aikaan asbesti, home ja radon.

PERINNEMESTARIN REMONTTIKIRJA

Perinnemestari Hannu Rinteen kirja ja täytyy heti todeta, että tässä on viisas mies. ”Hyvin korjattu on parempi kuin uusi”, loistaa tekstinä jo kannessakin. Tässä remonttikirjassa on ohjeita jokaiselle, joka korjaa vanhaa taloa itse tai on tilaamassa remonttia. Vanhat talot ovat rakenteiltaan yksinkertaisia, mutta kunnostaminen vaatii oman asenteensa: enemmän tietoa ja aikaa kuin rahaa. Kirja kertoo, että ei tarvitse korjata liikaa, mutta täytyy korjata oikein ja harkiten – myös nykyaikaisia materiaaleja käyttäen. Kirjassa käsitellään vanhan talon rakenteita (hirsirunko, rintamamiestalo, katto) ja talotekniikkaa (mm. vesi ja sähkö vanhassa talossa). Sisustus -luvussa perehdytään mm. pinkopahvittamiseen, tapetoimiseen ja maalaamiseen. Kannattaa tutustua myös Perinnemestarin Materiaalioppi kirjaan! Siinä tutustutaan mm. sammaleeseen, lasiin ja rautaan.

KEHIKOSTA VESIKATTOON – VANHAN HIRSITALON SIIRTO

Maija Stenvall on yhdyskuntasuunnittelun ammattilainen (FM), puuseppä ja perinnerakentamisen ystävä – tämän kirjan kirjoittamisen lisäksi. Kirjassa käydään läpi hirsitalon siirron vaiheet: talon ja tontin hankinta, rungon purkaminen, kuljetus ja välivarastointi, rakennusluvan hakeminen sekä rungon pystytys. Prosessi ja työvaiheet kuvataan siihen saakka, kun vanha hirsirunko on koottu uudelleen ja sen päälle on saatu vesikatto. Tässä samalla avattuna myös meidän to do -listamme, olkaa hyvä! Tämä kirja on selkeä ja käytännönläheinen opaskirja hirsitalon siirtoa harkitsevalle ja perinnerakentamisesta kiinnostuneelle.

Toivottavasti sinäkin pääset näillä alkuun unelmissasi! Seuraavalla kerralla voisin listailla tänne blogiin hieman omia suosikkejani puutarha- ja pihaosastolla. Niidenkin kirjojen lukeminen kun on ollut varsin rauhallista, kuten näette.