En täällä blogin puolella vielä kertonutkaan sen enempää suuresta projektistamme. Siitä kylläkin, miten laitoimme tytön kanssa kamat kasaan ja muutimme Raaseporiin – teimme eräänlaisen elämän muutoksen.

Vuokralla toistaiseksi

Tällä hetkellä tilanne on tosiaan se, että asumme toistaiseksi vuokralla kerrostalokolmiossa, joka sijaitsee muutaman kilometrin päässä tontiltamme. Tontilta, jonne on tarkoitus siirtää vanha hirsitalo (tai oikeastaan hirsikehikko), joka on peräti vuoden 1920 tietämiltä. Kolmiossamme on ihan mukavasti onneksi tilaa ja lasitettu parvekekin, mutta saa nähdä miten pitkään tässä asumme. Omalla tontilla asuminen kiinnostaisi kovasti jo ja periaatteessa siellä olisi eräs ulkorakennus, josta voisi pienellä kunnostuksella tehdä väliaikaisen asunnonkin meille.. Siinä säästäisi vuokran verran joka kuukausi, mutta katsotaan nyt. Oman saunan kaipuu on myös suuri, mutta toistaiseksi perheemme kohokohta on taloyhtiön saunavuoro.

KAUPUNGISTA MAALLE JA MAALTA KAUPUNKIIN

Ajatus vanhan hirsitalon kunnostuksesta on ollut avomieheni unelma aina, ja niin ikään myös asuminen rauhallisella seudulla, jossa koirankin voi päästää omaan pihaan helposti. Hän on asunut suurimman osan elämästään pääkaupunkiseudulla. Ja tiedättekös. Avomies on niin fiiliksissä omasta metsästäkin! Onhan siinä kieltämättä omat fiiliksensä ja on hienoa, että pystyy sienestämään ja marjastamaan suoraan oman pihan laitamilta.

Ja itse? Itse olen alun perin kotoisin juurikin no, keskeltä metsää. Kun yläaste oli lusittu, pakkasin kimpsut ja kampsut, suuntasin maailmalle ja vannoin, etten koskaan tulisi asumaan enää metsän keskellä. Kiertelin pitkin Suomea, vaihdoin asuntoa kuin sukkia ja minua ei oikein koskaan saanut edes puhelimella kiinni, koska olin aina jossain menossa. Todellinen reissukissa siinä mielessä. Tyttären syntymän myötä ankkuroiduin Tampereelle ja lopulta oltiin siinä pisteessä hetken, että minulla oli jo ikioma mansikkamaakin. Kunnes elämä heitteli aaltojaan ja muutimme tytön kanssa jälleen kerrostaloon. Mansikkamaan kaipuu oli toisinaan yhä suuri.

TAKAISIN METSÄÄN

Ja nyt, nyt ollaan sitten palaamassa melkoisella rytinällä sinne jonnekin metsän siimekseen. Ei ihme, että joitain kavereitani huvittaa, kun intoilen sellaisista asioista, kuin lampaiden vuokraus tai ”Maalla” -lehti. Minä, joka suureen ääneen vannoin 15-vuotiaana, että tulen aina asumaan jatkossa vain kaupunkien ydinkeskustoissa. Mutta. Aika aikaansa kutakin? Viime aikoina olen huomannut googlettavani lampaiden pidosta, leikkokukista, maan happamuuksista ja sen sellaisista melko usein.

MAATÖITÄ ODOTELLESSA

Tällä hetkellä odotamme maatöitä ja hirsikehikon siirtoa Keski-Suomesta meille Raaseporiin. Olemme hieman mittailleet talon paikkaa tontilla ja olleet yhteydessä arkkitehtien kanssa. Samaisella alueella sijaitsee myös avomiehen äidin vanha torppa, jota hän on itse kunnostanut ja asuukin jo siellä. Tulevaisuudessa olemme siis naapureita ”anopin” kanssa.

Vaikka hirveästi ei pysty meidän tontillamme vielä asioita tekemään maatöitä odotellessa, niin kasvimaan sentään tänä kesänä väsäsin jo hieman kokeilumielessä – mutta kuitenkin.

Satoa on tullut yllättävän kivasti, tällä hetkellä odottelemme vesi kielellä kurpitsojen kypsymistä lisää.

Huh hellettä! Niitä on riittänyt viime aikoina kotimaassamme. Asumme toistaiseksi vuokralla kerrostalossa ja asunnostamme EI löydy ilmastointia. Kaikkia ”hellekikkoja” on kokeiltu ja googletettu hiestä märkinä, mutta siitäkin huolimatta tukala ilma asunnossamme on ja pysyy. Onneksemme saimme pelastusapua Hyvinkäältä, Hotel Sveitsistä.

Meille tarjoutui pelastava tilaisuus testata Hotel Sveitsin upeaa, ilmastoitua Junior Suitea tyttären ja avomiehen kanssa. Harkitsimme myös tarttua tilaisuuteen testata perhehuonetta, jonne myös eläimet ovat lämpimästi (vai pitäisikö sanoa viileästi?) tervetulleita. Mieheni äiti kuitenkin lupasi puolestaan ottaa eläimemme hoitoon lomailun ajaksi viileään hirsitorppaansa – joten pääsimme kirjaimellisesti LOMALLE vailla tarkempia aikatauluja tai vastuita. Jonain kertana aiomme silti ehdottomasti testata myös perhehuoneen eläintemme (kissa&koira) kanssa. Hienoa, että on nykyään enemmän mahdollisuuksia reissata koko porukan kanssa, koska perhettähän ne lemmikitkin ovat.

Matkaa Hotel Sveitsiin on esimerkiksi Helsingistä vain tunnin verran, joten matka on myös huomattavasti helpompi ja turvallisempi järjestää, kuin matka oikeaan Sveitsiin – etenkin niiden eläinten kanssa.

Huoneen varustetaso ja mukavuudet:

• Pinta-ala 43 m², yksi makuuhuone ja erillinen oleskelutila
• Huonekohtainen ilmanvaihto
• Yksi 200 cm leveä Kingsize-vuode untuvatäytteisillä vuodevaatteilla
• Vuoteessa 2×2 tyynyä
• Tilava kylpyhuone ammeella ja erillisellä suihkulla
• Kylpytakit ja -tossut sekä ylelliset kylpytuotteet
• Hiustenkuivaaja
• Rituals-kylpytuotteet (käsisaippua, käsivoide, shampoo, hoitoaine ja suihkugeeli)
• Silitysvälineet
• Veden- ja kahvinkeitin, kahvia ja teetä
• 2 kpl taulu-TV:eitä
• Minibar

ALTAITA JA AURINKOA – ILMAN TUKALAA OLOA

Koska kuumuus piinasi kuitenkin ulkona, tuli hotellin upea maauimala todella tarpeeseen. Hotel Sveitsin ”takapihalla” sijaitsee ulkoalue monine uima-altaineen. Kiitosta etenkin lasten tilavasta altaasta, jossa mahtui hyvin polskimaan jopa silloin, kun uimakoululaiset valtasivat siitä puolet. Tilaa ja hauskuutta riitti. Kuvitelkaahan nyt itsekin; upea hellepäivä, viileähköt uima-altaat, kaiuttimista menevä kesämusiikki.. Ah. Vietimme eniten lomallamme aikaa juurikin noilla altailla, yllätys. Pulikointien jälkeen (ja välissä) oli mukavaa palata viileään, sekä hulppeaan hotellihuoneeseemme. Jokaisena iltana teimme myös kylpyammeeseen mahtavan vaahtokylvyn ja nautimme olostamme täysin siemauksin. ZEN. Huoneestamme valmiiksi löytyneet aurinkosuoja ja After-Sun tulivat tällaisina kesäpäivinä myös tarpeeseen.

Harkitsimme myös käyvämme hotellista löytyvässä elokuvateatterissa (ihan OIKEA elokuvateatteri siis, miten siistiä!), mutta tämä reissu meni niin nautiskellen, ettemme ehtineet ajatella elokuvaan keskittymistä.

TERVETULOA AAMUPALATAIVAASEEN

Kesäisin Hotel Sveitsissä on aamupalalla JÄÄTELÖÄ. Kaikkien muiden herkkujen lisäksi valittavana tosiaan oli myös kolmea eri makua jäätelöä, ja lisukkeiksi tuunaukseen erilalaisia kastikkeita ja störsseleitä. Mikäli tämä ei jo saa kuolaasi valumaan, niin tiedätkös – siellä oli myös amerikkalaisia vohveleita saatavilla. Vohvelit sai itse valmistaa vohveliraudalla aamiaisella. Melkoisen luksusta, sanoisin. Ja niin muuten myhäilisivät varmasti myös tyttäreni ja avomies, mikäli heiltä kysyttäisiin. Pistin nimittäin merkille, että jokaisen aamuna heidän lautasiltaan löytyi vohveleita. NAM.

Mutta herkkujen lisäksi aamupala oli muutenkin toki kattava ja huomasin esimerkiksi gluteenitonta olevan saatavilla varsin kattavasti – heille oli myös erikseen esimerkiksi oma, merkitty leivänpaahdin. Aamupalatarjonta oli niin runsas, että olimme avomiehen kanssa joka aamu aivan ähkyssä – jouduimme vyörymään hotellihuoneeseemme hetkeksi lepäämään ennen uimista. Varoituksen sana siis, syökää kohtuudella, vaikka olettekin saapunet aamupalataivaaseen. 

KUN SEIKKAILUHAMMASTA KOLOTTAA

Saimme liput myös hotellin vieressä sijaitsevaan SeikkailuSveitsiin.

Tyttäreni näin ollen hihkui innosta päästessään koeajamaan kiipeilyseikkailuradan, naperoradan. Naperoradalla pienimmät seikkailijat ( 90-120 cm) pääsevät kokemaan samoja tehtäviä kuin korkeammilla radoilla (aikuinen pystyy avustamaan naperoseikkailijaa maantasosta seikkailun ajan).

Valjaat ylle, kypärä päähän – ja menoksi! Saimme huomata miten näppärä kiipeilijä tyttö onkaan. Niin hienosti sujui valjaiden varmistinten siirtely itsenäisesti radalla ja kaikki huipentui tietysti hauskaan vaijeriliukuun. Tällä kertaa meillä jäi seikkailut viimeiselle päivälle, joten vain tyttö kiipeili. Aiomme kuitenkin miehen kanssa käydä kaksistaan testaamassa myös aikuisten radan, kunhan hänen kätensä paranee. SeikkailuSveitsi sijaitsee tosiaan hotellin vieressä (noin 200 metriä), kun taas SuperPark löytyy hotellista suoraan. Emme ehtineet käydä siellä riemuitsemassa (riehumassa), mutta aiomme mennä nyt syksyllä vielä uudestaan senkin testaamaan.

PS. SeikkailuSveitsissä ei helle haitannut! Puiden lomassa oli mukavan varjoisaa ja viileää – ei silti kylmää. Myöskään sadepäivät eivät tuolla juuri haittaisi, sillä puiden katveessa pieni sade tuntuu vain raikkaalta.

Yhteenvetona Hotel Sveitsistä ja SeikkailuSveitsistä sanoisin, että jokaiselle jotakin. Pienemmille ja isommille lapsille löytyy varmasti mieluista aktiviteettia – kuten myös aikuisille. Toisaalta puitteet pelkkään löhöilyynkin ovat mitä mainioimmat. Mikäli siis tuskailet meidän laillamme anti-ilmastoidussa asunnossa, ota ja pakkaa kamasi – viileät elämykset odottavat, lähempänä kuin voisit kuvitellakaan.

Siirry varaamaan lomasi tästä: Majoitus – Huone – Huoneet Hyvinkää (hotelsveitsi.fi)

Lisää lomaan mukaan seikkailua tästä: Seikkailusveitsi – SeikkailuSveitsi