Ensimmäinen lomaviikko, ajatukset irti arjesta

Vielä ei ole täysin työasiat lähteneet pyörimästä päästä, ja jatkuvasti tulee mieleen asioita, joita pelkää unohtaneensa hoitaa. Se hieman kyllä stressaa. Mutta oi että. Huomenna starttaa lomamatkamme kohti Saimaata, norppia ja mökkeilyä. Savonlinna on vain sellainen, että sinne tahtoo joka kesä uudelleen ja uudelleen kun siihen kerran rakastuu. Vähän niin kuin rakastan Porvootakin ja palaan sinnekin mielelläni. Mutta kuitenkin eri tavalla. Tänään onkin tiedossa auton armotonta pakkausta ja kodin siivousta, että on sitten mukavampi palata takaisinkin.

Ystäväni käväisi kylässä lauantaina, ensimmäisenä loma-aamuna. Nautimme lasit skumppaa auringossa ja skoolasimme. Kesä ja loma, onko mitään ihanampaa? Lomalla sitä tuntee, että on vihdoin aikaa ajatella omaa elämäänsä ja itseään. Huolimatta nyt toki siitä, että uhmaikäinen palauttaa ajatukset usein hyvin nopeasti itseensä – mutta kuitenkin. Mihin suuntaan sitä tahtoo elämäänsä viedä? Mitä haluaa elämässään saavuttaa ja mitä unelmiensa eteen täytyisi vielä tehdä. Paljon, mutta voisi sanoa, että matkalla kuitenkin jo ollaan. Miksi arjessa aina unohtaakin omat haaveensa?

Siksi onkin hyvä, että lähdemme heti näin loman aluksi reissuun. Tahton pääkopan totaalisesti irti kaikesta. Tahdon haaveilla ja suunnitella elämää ja itseäni. En sitä moneltako täytyy aamulla herätä, ehdimmekö bussiin, onko sadevaatteet päiväkodissa, mihin aikaan palaverissa on oltava kahvit. Tahdon muistaa jälleen kuka olen ja mihin olen menossa. Mistä tulossa ja mihin tähtää.

Olkoon lomani täynnä aurinkoa!